Hyppää sisältöön

Raskaat ajat voivat olla myös helpotus

Rajoitukset, etätyö, eristyneisyys, virikkeettömyys ja sosiaalisten kontaktien puute ovat aineksia, joilla ihmisen pään voi saada sekaisin. Lisäksi jatkuva koronasta puhuminen ja kirjoittaminen eivät välttämättä lievitä henkistä tuskaa.

Aku-Pekka Mölsä
Julkaistu 27.11.2020
Päivitetty 1.12.2020
Ihmiset, joilla on entuudestaankin vähän virikkeitä, voivat kärsiä poikkeusajasta entistä enemmän, työterveyspsykologi Mari Laari sanoo.

– Osalle on tapahtunut niin, että elämä on muuttunut yksitoikkoiseksi, työterveyspsykologi, työterveyden ravistelija Mari Laari Heltti Työterveydestä sanoo.

Yksitoikkoisuus on aivojen kannalta joko hyvä tai huono asia. Laarin mukaan heille, jotka viettävät muutenkin aktiivista elämää, voi pysähdys tehdä aivojen kannalta hyvää. Vastaavasti he, joilla on entuudestaankin vähän virikkeitä, voivat kärsiä poikkeusajasta entistä enemmän.

–  Aivot alkavat ehkä vähän tylsistyä, mutta ei tällä mitään pitkäaikaisia vaikutuksia ole. Aivot ovat mukautuvia.

Laarin arvion mukaan muun muassa ihmisten yksilölliset tarpeet vaikuttavat siihen, miksi toiset kestävät paremmin korona-aikaa kuin toiset.

Sosiaalisuuden tarpeesta on puhuttu paljon.

– Joillakin ihmisillä voi olla pieni sosiaalisuuden tarve, joten he ovat kokeneet tilanteen helpottavana, kun rajoitusten takia ei ole sosiaalisia kontakteja.

Sosiaalisuuden vajetta voi syntyä niille, jotka kaipaavat koko ajan ihmisiä ympärilleen, asuvat yksin ja tekevät etätöitä.

Introverteillä kissanpäivät

Myös luonteenpiirteillä saattaa olla vaikutusta, miten ihminen suhtautuu henkisesti vaikeaan korona-aikaan. Laari arvelee, että vaikeat ajat ovat sellaisten ihmisten henkisesti helpompi kestää, jotka näkevät asiat mahdollisuutena kehittyä ja oppia.

Laarin kokemuksen mukaan sisäänpäin kääntyneet ihmiset eli introvertit ovat saattaneet kokea nämä ajat mielekkäämpänä kuin ulospäinsuuntautuneet ekstrovertit.

– Introvertit eivät kuormitu niin paljon sosiaalisten kontaktien puutteesta kuin ekstrovertit. Heille on saattanut olla helpottavaa, että saa olla kotona ja tehdä yksin töitä.

Stressi ja henkinen kuormitus voivat altistaa mielenterveyden häiriölle ja jopa pahentaa niitä. Korona-aika on kääntänyt asian päälaelleen.

–  Osalle tämä on ollut hyvä juttu. Paineet ovat vähentyneet, millaista elämää pitää elää. Jos ihmiset kokevat paineita siitä, että koko ajan pitää olla menossa, mutta haluaisikin olla kotona, niin nyt se on ollut mahdollista.

Sopeutuminen vaatii asennetta

Ihminen on Laarin mukaan sopeutuvainen vallitseviin olosuhteisiin edellyttäen, että oman toiminnan muuttamiseen löytyy motivaatiota.

Mari Laari sanoo, että viimeistään nyt kannattaa miettiä, elääkö tällä hetkellä sellaista arkea, jota voi jatkaa pitkäänkin.

–  Emme tiedä milloin maailma normalisoituu tai mitä se normaali on tulevaisuudessa. Jos kuormittuu jostain liikaa, niin pitää itse miettiä, mitä sille voi tehdä.

Pimeästä vuodenajasta selviytymiseen Laari antaa pätevän neuvon: hyödynnä päivänvaloa ulkoilemalla.

 

Ihmiset ovat joutuneet koronan takia pohtimaan sosiaalisia kontaktejaan. Etätyöt, virikkeettömyys ja sosiaalisten kontaktien puute saattavat vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Korona-ajasta on voinut olla myös apua.

Kuuntele työterveyspsykologi Mari Laarin mietteitä podcastina.

Lue myös:

Koiran kanssa puuhailu laskee stressitasoa ja luo rutiineja

Pienetkin häiriöt etätöissä voivat stressata aivoja

 

Aivoliitto: Aivopesulle, mars!

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset