Runoutta lähemmäs lukijaa

Lempeä anarkisti. Näin runoilija Kalle Niinikangas esittelee Daniil Kozlovin. Kozlov alias Susinukke Kosola nappaa mikrofonin telineestä ja napsauttaa musiikin päälle puhelimestaan.

– Jos osaisin pelastaa maailman, en kirjoittaisi runoja, Kosola sanoo ja aloittaa.

Musiikki virtaa kuin syntetisaattorista. Puhe elää musiinkin tahdissa. Askeleet ja liikkeet hallitsevat estradia. Katse kohtaa yleisön, joka tarkkailee Kosolaa herkeämättä.

Kirjaston musiikkiosastolla vieraat saavat sitä, mitä ovat odottaneet.

Tikkurilan kirjastossa osataan

Ennen Kosolan vuoroa Ritva Nyberg asettelee mikrofonin telineeseen, Ville Karinen nappaa akustisen kitaran kainaloonsa ja Kari Siirtonen kerää basson johdot talteen. Teemu Kide huolehtii kosketinsoittimista. Tikkurilan kirjaston housebändi antaa tilaa runoilijoille.

Kristiina Nurminen huokuu ylpeyttä. – On hienoa, että joukossamme on taitavia muusikoita, jotka mahdollisuuksien mukaan voivat ottaa osaa tuleviinkin runoklubin tapahtumiin. Musiikin ja runojen yhdistäminen on juuri sitä monitaiteellista toimintaa, jota haluamme tarjota asiakkaille.

Nurminen työskentelee kirjastonhoitajana Tikkurilan kirjastossa. Runot koskettavat myös Nurmista ja hän kiinnostui runoista melko varhain. – Taisin olla keskikoulun ensimmäisellä luokalla, kun löysin kirjaston runohyllyn aarteet, hän kertoo. – Runoudella on paljon sanottavaa kiireiselle nykyihmiselle. Se ravistelee hereille arjesta, antaa virikkeitä ja saa pohdiskelemaan ihmisen osaa maailmankaikkeudessa. Se tarjoaa taide-elämyksen, joka voi inspiroida kuulijaa tai lukijaa omiin ideoihin tai oman runon kirjoittamiseen.

Tiksin runoklubin avajaisissa soitti housebändi, jonka lauluosuuksista vastasivat Ritva Nyberg ja Ville Karinen.

Susinukke Kosola kiinnostaa yleisöä

Turkulainen Susinukke Kosola kuuluu Nurmisen runoilijasuosikkeihin. Kuten Nurminen, myös Kosola innostui sanoista jo lapsena. Vasta myöhemmin Kosola tajusi, että sitä kutsutaan runoudeksi.

– Mua kiinnostaa enemmän kieli ja kielen rakenne.  Käytän kieltä materiaalina ja mietin, mitä kielellä voi tehdä.

Kosola jatkaa kielellä leikkimistä ja tekee sitä vahvalla tunteella. Keväällä 2018 Kosolalta ilmestyi runokokoelma Varisto, jonka hän kirjoitti kokonaan käsin. Kirja poikkeaa muutenkin tavanomaisesta kirjasta, sillä kirjaa ei saa rahalla vaan antamalla tunnustuksen. Niin tänäänkin. Kirjat loppuvat nopeasti, kun Kosola jakaa kahdeksan Varistoa runoklubin vieraille. Kirjan välistä saaja löytää kirjekuoren ja kupongin, johon Kosola pyytää tunnustusta. Ihan mitä vaan.

Uutta on luvassa. Kosolalla on menossa monta kirjoitusprojekti, joista yksi on esikoisromaani.

– Jatkan käsin kirjoittamista ja piirtämistä. Seuraavassa kirjassa haluan viedä asioita vielä pidemmälle ja katson, mitä syntyy, Kosola kertoo. – Se on kokeileva, romaanin ja runoelman välillä. Kyllä siinä jonkinlainen juoni ja henkilöhahmoja on.

Kosola sekoittaa mielellään genrejä ja kokeilee äänimaailmoja. – Törmäytän erilaisia lajityyppejä ja elän vuorovaikutuksessa musiikin kanssa.

Runoilija työstää tekstiä silloin, kun sitä tulee. – Alussa stressaan, kun etsin tekstille uutta muotoa, koska en halua edellisen toistoa. Kun uusi uoma löytyy, rauhoitun ja minulle tulee usko, että siitä tulee jotakin kelvollista, ellei peräti hyvää.

Kosola esiintyy paljon, ja se näkyy kuulijoille. Tikkurilan kirjastossa lähes viidenkymmenen hengen yleisö saa nauttia vapautuneesta esityksestä.

Susinukke Kosola kerää kaikki tunnustukset, jotka Varisto-kirjan lunastaneet ovat jättäneet. – Tunnustusten sisältö vaihtelee laidasta laitaan.

Ideasta toteutukseen

Nurminen kiittelee runoilija Kalle Niinikankaan roolia avajaistapahtumassa, sen juontajana ja kiinnostavana runoilijavieraana. Lauri Vanhala jatkaa lokakuussa open-mic -tilaisuuden juontajana.

– Lisäksi meillä on ollut onni saada mukaan todella taitavia runonlausujia, kuten marraskuun runoraadissa esiintyvät Eino Kaikkonen ja Jukka Lahti. Raadin juontajana on Ritva Niemi-Ronkainen ja jäseninä Lauri Vanhala, Ritva Nyberg, Manu Kuutti ja Mari Leponiemi. Joulukuun runoklubilla esiintyvät Vantaan lausujat ohjaajansa Pia Serkamon johdolla.

Kirjaston väki kannustaa ihmisiä luovuuteen. Runoklubi täydentää kirjaston yhteisöllisyyttä ja osallistumista lisääviä palveluita, kuten yhteislaulutilaisuuksia, karaokea, lastenlauluhetkiä ja nuorten interaktiivisia tarinatuokioita.

Nurmisen mukaan idea Tiksin runoklubista syntyi halusta tarjota asiakkaille lukupiirin lisäksi toinen säännöllisesti kokoontuva, mutta hieman erityyppinen kirjallisuustapahtuma.
– Halusimme yhdistää eri toimijoita ideoimaan ja toteuttamaan runoklubia, jotta voimme tarjota mahdollisimman monipuolista ja laadukasta ohjelmaa sekä kiinnostavia runoilijavieraita.

Lisäksi Nurminen kiittelee kirjastonhoitajia Maija Karhia ja Annika Lemolaa, jotka ovat huolehtineet, että kirjaston runokokoelma on raikas ja tuore klassikoita unohtamatta.

– Haluamme tuoda uutta runoutta lähemmäs lukijaa, avata portteja tulkinnoille, antaa tekijöiden ja lukijoiden kohdata lämpimässä ja rennossa ilmapiirissä, Nurminen kertoo.

Susinukke Kosola kertoo kirjoittavansa mieluummin kaupungin keskellä, sillä siellä hän saa impulsseja ja ärsykkeitä.

Miksi mukaan runoklubin tilaisuuksiin?

• Luvassa monipuolista ja vaihtelevaa ohjelmaa vähintään kerran kuukaudessa.
• Runoklubilla vierailee kiinnostavia ja ajankohtaisia runoilijoita.
• Haluamme kannustaa yleisöä heittäytymään mukaan tapahtumiin erilaisten äänestysten, kilpailujen, runopajojen ja open-mic -tilaisuuksien muodossa, jolloin asiakkaat voivat osallistua juuri sillä tavoin kuin se heille sopii.
• Haluamme tuoda uutta runoutta lähemmäs lukijaa, avata portteja tulkinnoille, antaa tekijöiden ja lukijoiden kohdata lämpimässä ja rennossa ilmapiirissä.

Lue myös juttu Lukupiirin yhteisöllisyys houkuttelee