Tahdistin toimii Marin henkivartijana
Kun Marin sydän pysähtyi, mies aloitti välittömästi elvyttämisen. Ensihoitajat saivat sydämen käyntiin. Nykyään Marin sydäntä vahtii rytmihäiriötahdistin niin töissä kuin lenkkipoluillakin.
Salolaisen Mari Träskin sydäntä vartioi rytmihäiriötahdistin mallia DDD ICD. Tahdistimesta lähtevät johdot kuljettavat tarvittaessa sähköimpulsseja sydämeen normalisoiden sydämen lyönnit. Tarpeen vaatiessa laite antaa iskun sydämen käynnistämiseksi.
Mari, 42, sai iskevän tahdistimen, koska hänen henkeään uhkasi rytmihäiriö. Rytmihäiriö johtui todennäköisesti siitä, että hänen sydämensä sähköinen QT-aika oli pidentynyt.
– Pitkästä QT-ajasta ei ole varmaa näyttöä, mutta teho-osaston kardiologin epäily sydämenpysähdyksen aiheuttajaksi on kirjattu juuri tuo pitkä QT -aika.
Marin suvussa on paljon sydänjuttuja. Esimerkiksi Marin äidille ja isän siskolle on asennettu tahdistin. Rytmihäiriöt ovat kiusanneet Maria 15-vuotiaasta asti. Niitä on tutkittu enemmän ja vähemmän, Mari kertoo.
– Niitä on hoidettu satunnaisesti beetasalpaajilla jo nuoresta lähtien.
Siitä Mari on iloinen, ettei hänellä ole mitään etenevää sairautta. Lääkäri selitti Marille, että hänellä oli ”vaan” sähkökatko sydämessä. Että tahdistimen kanssa hän on ”terve”.
Rytmihäiriötahdistin rintaan
Neljä vuotta sitten syksyllä Mari Träskin työpaikalla käytiin yt-neuvottelut. Lisäksi käynnistyi suuri myymälämuutos, jota hän oli organisoimassa. Stressiä oli, mutta hän tiesi sen olevan vain väliaikaista.
Tammikuussa Mari alkoi tuntea itsensä tosi väsyneeksi. Hän ajatteli vain, että väsymys on työstä johtuvaa.
Eräänä viikonloppuna Mari vietti viikonloppua kavereiden kanssa. Piti pitää hauskaa tyttöjen kanssa, mutta häntä vain nukutti. Sunnuntaiaamuna hän kävi seitsemän aikaan juomassa. Palattuaan nukkumaan puolen tunnin kuluttua Marin mies heräsi siihen, että vaimo ensin korisi vieressä ja lopetti sitten hengittämisen. Mies aloitti heti elvyttämisen.
– Onneksi oltiin Turussa kaverilla, Mari kiittelee sattumaa.
– Viidessä minuutissa oli kolme ambulanssia paikalla. Jos olisimme ollut kotona maalla, olisi varmaan kestänyt kolme varttia ennen kuin ambulanssi olisi tullut.
Ensihoitajat saivat sydämen toimimaan ja mies kiitosta hengenpelastuksesta.
– Mieheni oli käynyt puoli vuotta aiemmin ensiapukurssin, joten taidot pääsivät heti tiukkaan testiin.
Matkalla Turun yliopistolliseen sairaalaan Marin sydän pysähteli monta kertaa. Matkasta hän ei muista mitään. Myös lähiviikot kuluivat muistamisen ja muistamattomuuden välimaastossa.
Tehohoidossa kului pari päivää, ja sen jälkeen kardiologi asensi tahdistimen.
Sydämen ablaatio
Lisälyönnit sotkivat Marille asennetun tahdistimen toimintaa. Reilun vuoden päästä sydäntapahtumasta Marille tehtiin ablaatio. Ablaatiossa sydämen sisälle ujutetaan verisuonta pitkin ohuita taipuisia katetreja, joilla kardiologi pääsee hoitamaan sydäntä tarkemmin. Marille tehtiin ablaatio arpeuttamalla kammion seinämää. Toimenpiteen jälkeen lisälyönnit vähenivät merkittävästi.
Ablaation jälkeen elämä oli lähes oireetonta, kunnes eräänä hellepäivänä Mari lähti lenkille. Juostessaan hän huomasi, että nyt ei tunnu hyvältä. Toimenpiteen tulos ei ollut enää riittävä, joten kardiologi teki ablaation uudelleen.
Toimenpide onnistui, ja nyt tahdistin joutuu töihin harvemmin.
– Alkujaan tahdistimen pariston ennuste oli kuusi vuotta, nyt se on kasvanut kymmeneen vuoteen, Mari kertoo tyytyväisenä.
Marille tehtiin sydänpysähdyksen jälkeen myös geenitutkimukset. Tuloksissa ei ilmennyt mitään erityistä mutta niissä mainittiin, että Marilla luultavimmin on geenivirhe. Kyseinen geeni ei vain vielä ole tutkimuksissa mukana.
– Alkujaan tahdistimen pariston ennuste oli kuusi vuotta, nyt se on kasvanut kymmeneen vuoteen, Mari Träsk kertoo tyytyväisenä. Kuva; Anna Kara
Töihin paluu vei takaisin arkeen
Mari Träsk myöntää olevansa tyytyväinen ja kiitollinen jokaisesta päivästä.
– Ihan en ole siinä kunnossa kuin ennen sydäntapahtumaa, mutta paljon paremmassa kunnossa kuin ennen tahdistimen asennusta.
Esimies saa Marilta kiitosta, sillä sairauslomalta paluun jälkeen hän sai tehdä töitä voimiensa mukaan.
– Hän sanoi, että tulet töihin sitten, kun siltä tuntuu ja teet mitä jaksat, Mari kertoo. – Jos vain on mahdollisuus mennä töihin, se kannattaa. Se on paras tapa päästä kiinni arkeen. Vaikkei heti jaksaisikaan tehdä töitä entiseen malliin, kuntoutuminen on nopeampaa kuin kotona hääriessä.
Jälkeenpäin Mari huomasi, että olisi pitänyt hakeutua terapeutin juttusille. Yllättäen vertaistukea löytyi kahden sairastuneen ylläpitämästä Nuoret sydänsairaat -ryhmästä, joka on kerännyt Facebookissa yli neljäsataa jäsentä.
Ryhmäläisiä Mari on tavannut vain pari kertaa.
– Heidän kauttaan saamani vertaistuki on ollut terapeuttista. Samassa tilanteessa olleiden kanssa keskustelu ei ole vain ongelmien vatvomista, vaan muuttuneista elämäntilanteista keskustelua.
Mari puhuu heistä ”sydänystävinä”.
– Facebook-ryhmän ylläpitäjä Ilkka Pilpola on aktiivinen järjestäessään tapaamisia joka toinen tai kolmas kuukausi. Osallistujat vaihtelevat. Kukin osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan. Vaikka en pääsisi tapaamiseen, Facebook-ryhmän vertaistuki on todella arvokasta, Mari kiittelee ryhmäläisiä.
– Ollaan yhteyksissä vähän väliä. Se oli yksi paras asia.
Töihin paluun ja toisten sairastuneiden tapaamisten lisäksi suurkiitokset Mari antaa miehelleen, joka pelasti vaimonsa hengen.
– Harvalla on oma hengenpelastaja.
Lue myös artikkelit Sydämen rytmihäiriöt, Liikunta ja sydämen rytmihäiriöt ja Teemu Heinosen haastattelu 30 vuotta tahdistettua elämää.
Anna-Mari Hekkala ja Sannamari Väre kokosivut tahdistinhoitoa koskevan kokonaisuuden, jonka pääsivulta löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa tahdistinhoidosta. Tutustu ihmeessä!
Vertaistukihaulla voit löytää koulutetun vertaistukihenkilön läheltä tai kaukaa. Vertaistukija kuuntelee, kannustaa ja kunnioittaa. Hän on ehdottoman vaitiolovelvollinen tavallinen ihminen, joka auttaa ja ymmärtää toista samankaltaisessa elämäntilanteessa olevaa. Löydä vertaistukihenkilö