Siirry sisältöön

Tahdistinhoito

Tahdistinhoidon tarkoitus on turvata sydämen rytmi. Tavoitteena on, että potilas on tahdistimen asentamisen jälkeen mahdollisimman vähäoireinen tai oireeton, ja että arjessa ei tahdistinlaitetta muistaisikaan.

Sannamari Väre Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 15.6.2020

Tahdistinhoidolla korvataan se mikä puuttuu sydämen sähkönkulusta.

Tahdistinlaitteet tekevät oikeastaan vain kahta asiaa. Ensinnäkin ne tutkivat ja tunnistavat luontaista, omaa sykettä. Sitten ne tarvittaessa tahdistavat ylläpitäen säädettyä alhaisinta syketasoa.

Tahdistin seuraa sykkeen nousemista tai auttaa sykkeen nousussa tietylle rajalle, jos syke ei luontaisesti nouse.

Yleisimmin sydämentahdistin asennetaan liian hitaan sykkeen takia. On myös vajaatoiminnan hoitoon ja rytmihäiriöiden hoitoon tarkoitettuja tahdistinlaitteita.

Lue lisää tilanteista, jolloin tarvitaan sydämen tahdistinta, sekä erilaisista tahdistimista.

Sydämen johtoratajärjestelmästä löytyy mainio artikkeli, johon kannattaa tutustua. Siitä näemme, kuinka sähkö sydämen johtoratajärjestelmässä kulkee ja panee sydämen sykkimään. Näin sydän vuoroin supistuu ja lepää.

Tahdistimen asennus on tavallisesti polikliininen toimenpide, joka tehdään paikallispuudutuksessa.

Lue lisää tahdistimen asennuksesta.

Tahdistimet ovat pitkäikäisiä, yleensä vähintään noin 7-10 vuotta. Virtalähteen riittävyys riippuu monista tekijöistä. Kun laitteen virta uupuu, tilalle vaihdetaan uusi laite. Toimintaa seurataan tahdistinpoliklinikalla.

Lue lisää tahdistimen seurannasta.

Tahdistimen asennuksen jälkeen voi elää normaalia elämää. Pieniä rajoituksia kuitenkin on, niistä voit lukea lisää omasta artikkelista: Usein kysyttyä tahdistinhoidosta.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset