Mika Lemberg nousi sängynpohjalta takaisin liikkeelle
Mika Lemberg, 52, suunnittelee kävelevänsä Kilpisjärveltä Keravalle lukuisista sairauksistaan huolimatta. Välttämättömät tavaransa mies pakkaa kärryyn, jota hän vetää perässään.
Keinukallion urheilupuiston nuotiopaikalla on hyvin tilaa. Muut ulkoilijat lähtevät reippailemaan autoiltaan, vetävät pipoa päähän ja takkia kiinni. Mika Lemberg asettelee pari koivuklapia nuotioon. Tuulenpuuska työntää savua silmiin. Pitää vaihtaa paikkaa.
Keinukallion urheilupuiston maastot ovat tulleet Mikalle tutuiksi, sillä siellä hän harjoittelee kesäaikaan. Talvella hän viihtyy Sipoonkorvessa, koska lumiseen aikaan urheilupuisto on hiihtäjien valtakuntaa.
Viimeisen vuoden aikana hän kertoo kävelleensä lähes 1000 kilometriä ja olo on parhain 10–15 vuoteen.
– Tästä leiripaikalta on sellainen 8–9 kilometriä Sipoonkorven rajalle, Mika kertoo ja viittaa kohti hiekkatietä. Sinne ja takaisin hän kävelee kesäaikaan lähes päivittäin. Neljän tunnin retkille hän pakkaa reppuun ruokatermarin, vesipullon ja kuumaa mehua.
Tyypin 1 diabetesta keravalainen Mika on sairastanut 38 vuotta
Kymmenen vuotta sitten Mika sairastui myös sepelvaltimotautiin. Hänelle tehtiin sepelvaltimoiden ohitusleikkaus. Tämän jälkeen todettiin jatkossa sydämen vajaatoiminta, jolle altistajana sepelvaltimotaudin ohella myös verenpainetauti.
Mikan jalat turposivat läpimitaltaan useita senttimetrejä ja tuossa vaiheessa myös hengenahdistus oli herkässä, sillä nestettä kertyi elimistöön sydämen vajaatoimintaan liittyen. Paino nousi lyhyessä ajassa lähes kymmenen kiloa, vahvistaa Mikaa hoitanut diabetologi Markku Saraheimo. Saraheimon erikoisosaamiseen kuuluvat insuliiniherkät diabeetikot ja komplisoituneet diabeetikot, joista esimerkkinä diabeettisen munuaistaudin hoito varhaisvaiheessa ja neuropatiakipujen hoito.
Saraheimo luonnehtiikin Mikan sydäntautia kohtuullisen hankalaksi. Sydämen vajaatoimintaan on viimevuosina liittynyt verenpaineen ajoittainen lasku hyvin matalalle.
Uniapneaa Mika hoitaa ylipaine- eli CPAP-laitteella. Laite johtaa ilmateihin hieman tavanomaista enemmän painetta ja estää niiden ahtautumista. Laitteeseen kuuluu maski, jota Mika käyttää öisin nukkuessaan.
Kaiken kukkuraksi munuaiset alkoivat toimia vajaalla teholla ja hermosäryt lamaannuttivat miehen. Kävelykyky katosi lähes täysin.
Vajaa kymmenen vuotta sitten Mika valmistautui kuolemaan eikä hän silloin osannut edes haaveilla, että kävelykyky palaa. Kaksi vuotta meni niin, ettei hän kipujen takia saanut kenkiä jalkaan.
Mikan mielestä vaikeaa oli se, ettei sairaudet näy ulospäin.
– Jos minulla olisi diabeteksen takia katkaistu jalat, se näkyisi.
Vaikka kunto romahti, onneksi hyvät ystävät ja sisko jäivät.
– Ystävät ovat jaksaneet kuunnella myös sitä ”paskaa”, Mika sanoo.
Liika työnteko kävi terveyden päälle
Työnarkomania tuhosi kroppani, Mika myöntää. Hän teki 15 tuntisia työpäiviä. Suorituspakko ja periksiantamattomuus työasioissa ei ollut hyväksi.
Mika jättäytyi pois työelämästä viideksi vuodeksi. Siitä alkoi toipuminen. Tahto elää ajoi harjoittelemaan kävelyä uudelleen.
– Menin hissillä ylös ja kävelin alas viisi kerrosta. Puoli tuntia minulla kesti tulla alas, kun jouduin sivuttain tulemaan rappu kerrallaan alas, Mika kertoo ja näyttää, miten hän suorilla jaloilla kulki rappu kerrallaan.
Pyörällä hän pystyi ajamaan 300 metriä alamäkeä, sitten piti taluttaa pyörää toiset 300 metriä. Pikkuhiljaa matka piteni.
Omaehtoinen ja -tahtoinen kuntoutus on mahdollisten lääketieteellisten toimenpiteiden jälkeen kaiken perusta, Markku Saraheimo vahvistaa.
Hiljalleen porras portaalta ylöspäin lisääntynyt kävelyn määrä ja rasitustason nosto ovat johtaneet fyysisen ja samalla myös henkisen kunnon nousuun.
Mika on kiinnittänyt huomiota myös ruokavalioonsa, kuten diabeetikon pitääkin. Viinit mies jätti monta vuotta sitten ja pari vuotta sitten myös saunaoluet.
Erämaassa kulkeminen on Mikalle tuttua, sillä jonkin verran toivuttuaan hän retkeili puoli vuotta Länsi-Lapissa ja asui vuoden Rukalla. Nyt hän on kuukausia valmistellut kävelyreissua Kilpisjärveltä Keravalle. Mukaan vetokärryyn hän pakkaa vain välttämättömimmät vaatteet, teltan ja pakkasta kestävän makuupussin. Painoa tulee myös aurinkopaneelista, joka lataa virtaa kärryn takaosaan kiinnitettyyn akkuun. Virtaa Mika tarvitsee puhelimen lataukseen mutta myös uniapnean hoitoon käyttämäänsä CPAP-laitetta varten.
Matkaa Kilpisjärveltä Keravalle tulee kävellen noin 1500 kilometriä, Mika Lemberg on laskeskellut. Autolla selviäisi yli 300 kilometriä vähemmällä.
Mika on laskenut myös, että hän viettää noin sata yötä teltassa.
– Loput 50 yötä haluaisin nukkua lakanoiden välissä.
Matkaan hän aikoo lähteä kesäkuun alussa. Vielä puuttuu sateen- ja rekkojen roiskeet kestävät vaatteet ja kärryn vetovaljaat.
– Kahden viikon päästä aion erämaahan, että pääsen testaamaan varusteiden toimivuutta. Kilpisjärvellä kun on vielä pakkasöitä kesäkuun alussa.
Seuraa Mikan matkaa:
Instagram: koko_matka
Facebook: Koko matka
Lue myös:
Uniapneaan liittyy suurentunut riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin