Unitapahtuma kiinnosti Helsingissä

Unitutkija, FT Vilma Lammi Helsingin yliopistosta selvitti unen ja sydänterveyden välisiä yhteyksiä, pohti unen merkitystä ihmisen terveydelle ja antoi vinkkejä hyvään uneen.

FT Vilma Lammi on Helsingin yliopiston Sleep Team Helsinki -ryhmään kuuluva unitutkija, joka väitöskirjatutkimuksessaan selvitti univajeen aiheuttamia muutoksia mm. ihmisen immuunijärjestelmässä ja kolesteroliaineenvaihdunnassa.

Unta säätelee vuorokausirytmi valoisuuden vaihtelulla sekä unipaine, jota valvominen kasvattaa.

Valvominen kasvattaa unipainetta

Aivojen pääkello ja kehon paikalliset kellot voivat kuitenkin joutua epätahtiin monesta syystä, mm. sairauksien tai epäsäännöllisten elintapojen takia. Univaje lisää sairastumisriskiä ja ylipainon riskiä. Se vaikuttaa energiatasapainoon, jolloin ruokahaluhormoonit lisääntyvät ja ruokahalu kasvaa.

Lammi muistutti, että jokaisella on runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa itse sydänterveyteen mm. riittävällä ja oikea-aikaisella liikunnalla, sopivalla ruokavaliolla, tupakoimattomuudella, huolehtimalla kolesteroli- ja verenpainearvoista ja riittävästä levosta.

Sydänliiton ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa ja liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila avasivat lisää ruoka- ja liikuntarytmin merkitystä vuorokausi- ja unirytmin säätelyyn ja antoivat syömiseen ja liikkumiseen liittyviä käytännön vinkkejä.

Erkoislääkäri Miikka Peltomaa keskittyi huonon unen, uniapnean ja sydän- ja verisuonisairauksien keskinäisiin yhteyksiin ja valotti kuorsauksen ja uniapnean olemusta, diagnostiikkaa ja hoitoa.

Hän kertoi, että uniapneaa sairastaa arviolta kymmenen prosenttia miehistä ja viisi prosenttia naisista, mutta iän mukana erot vähenevät ja yli 50-vuotiailla ei ole sukupuolieroja.

Dosentti Peltomaa on korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, joka työskentelee paljon unihäiriöiden parissa. Peltomaan erityisalaa on unenaikaisen hengityshäiriön, uniapneataudin, diagnostiikka ja hoito.

Uniapneaa pystytään hoitamaan tehokkaasti

Verenpainetautipotilailla uniapnea on tavallista, diabeetikoista kolme neljästä sairastaa uniapneaa ja eteisvärinäpotilaista puolella on uniapnea.

Peltomaa muistutti, että vaikka ylipaino liitetään usein uniapneaan ja painonpudotuksesta on usein myös apua uniapnean hoidossa, jopa joka kolmas uniapneapotilas on normaalipainoinen.

Kuorsaus on tunnettu uniapnean oire, mutta se ei aina ilmene oireina tai sitä ei tohdita ottaa puheeksi. Muita oireita ovat mm. amupäänsärky, päiväväsymys ja yöllinen virtsaamisen tarve.

Kirurginen hoito auttaa vaikeissa tapauksissa, mutta sitä ennen on paljon tehtävissä.

Ylipainoisella pienenkin painonpudotuksen on havaittu auttavan. Useille univyö auttaa pitämään nukkumisasennon hyvänä tai uniapneakisko estää unenaikaiset hengityskatkokset. Lisäksi on käytettävissä CPAP-ylipainelaite, jota käyttävä joutuu nukkumaan maski naamalla. Potilaat ovat kuitenkin vakuuttaneet, että maskiin tottuu nopeasti.

Tapahtumassa oli mahdollista mittauttaa verenpaine ja saada henkilökohtaista ohjausta terveellisissä elintavoissa Etelä-Suomen sydänpiirin ja Yksi elämä -terveystalkoiden pisteillä.

Unitapahtuman kumppaneista Saarioinen tarjosi tietoa terveellisistä valmisruoista ja Tempur hyvinvointia edistävistä patjoista ja tyynyistä.