Aurinkorannikon pieni Suomi

Espanjan Aurinkorannikolle on muuttanut viime vuosina suomalaisia työn ja hyvinvoinnin perässä.

Leila Itkonen, Kari Pekonen
Julkaistu 2.3.2016
– Tärkeintä on, että ihminen ei jämähdä paikoilleen, Espanjassa talvisinkin puolesta tunnista 45 minuuttiin päivässä vesijumppaava Liisa Hahneiser sanoo.

Ensi alkuun Espanjan Fuengirolassa sijaitseva Jesús Cautivon katu pistä silmään vain siksi, että kadun yläpuolella kulkee Aurinkorannikolla liikennöivä lähijuna.

Monet kadulla liikkujat kääntävät päätään myös kukkakioskin kohdalla: Mikä väriloisto! Kuinka edullista! Pitäisiköhän kioskista hankkia myös tuoreita yrttejä?

Espanjan suomalaisille Jesús Cautivon kadulla on muitakin merkityksiä: se on ikään kuin suomalaisten kotikatu Fuengirolassa. Ja 77 000 asukkaan Fuengirola kuin suomalaisten pääkaupunki Espanjassa.

Jesús Cautivon seurakuntakoti on suomalaisille paitsi hengellinen myös käytännön asioiden hoitamisessa auttava kohtaamispaikka.

Esimerkiksi paikallisen sydänyhdistyksen vapaaehtoiset Evita Kettunen ja Paula Sirén päivystävät seurakuntakodilla viikoittain.

Samalla kun eläkkeellä olevat terveydenhoitajat mittaavat kävijöiden verenpaineen, heille uskoudutaan usein hyvinkin henkilökohtaisissa asioissa.

Juuri nyt seurakuntakodin ovet on suljettu, cerrado.

Pieni Suomi

Toisella puolella Jesús Cautivo -katua sijaitsevan Sofia-opiston aula on täynnä suomalaisia.

Kannatusyhdistyksen ylläpitämässä ja opetusministeriön tukea nauttivassa opistossa on alkamassa sydänjooga ja espanjan kielen tunti.

– En edes muista, kuinka montaa kieliryhmää opetan viikossa, opettaja Anna-Maija Koskela nauraa.

Kaikkiaan Sofia-opistolla ja muilla alueella toimivilla suomalaisyhdistyksillä on ohjelmaa kuin vastaavankokoisen suomalaiskaupungin kansalaisopistolla.

Liikuntapuolella järjestetään niin jumppia, pilatesta, kahvakuulaa kuin petankkiakin, ja kulttuuripuolen anti ulottuu luovasta kirjoittamisesta tähtitieteeseen.

Suomalaisten määrä Aurinkorannikolla on koko ajan kasvamaan päin. Kaikki Costa del Solilla pidempään viipyneet suomalaiset sanovat samaa: Aurinkorannikolle on muuttanut viime vuosina huomattavan paljon varsinkin työikäisiä suomalaisia.

Tällä hetkellä Aurinkorannikolla asuu arviolta kaksikymmentä–kolmekymmentätuhatta suomalaista.

Monet heistä ovat muuttolintuja ja palaavat kesiksi Suomeen, mutta myös pysyvästi Aurinkorannikolle siirtyneiden määrä pyörii tuhansissa suomalaisissa.

Suomen kielellä pärjää

Anna-Maija Koskelan vetämässä espanjan kielen ryhmässä harjoitellaan tänään menneitä aikamuotoja.

Seinän takana, Sofia-opiston ja paikallisen sydänyhdistyksen järjestämässä joogassa, venytellään.

Joogaryhmä on kokoontunut jo viitisen vuotta. Parhaimmillaan tunneilla käy yli kaksikymmentä osallistujaa.

Sopu sijaa tekee, ahtaaksi käyvissä tiloissakin.

– Monet Sofia-opiston toimintaan osallistuvat ovat tulleet tänne viettämään esimerkiksi vuorotteluvapaata. Aurinkorannikko on helppo valinta, onhan täällä suomenkielinen koulukin, Sofia-opiston vahtimestari-toimistotyöntekijä Ville Hyvärinen sanoo.

Niin sydänjoogassa kuin lähistöllä sijaitsevassa joogakoulussa saa palvelua suomeksi.

Joogan jälkeen juttelemaan jäävä Liisa Hahneiser kertoo, että suomalainen pärjää Fuengirolassa vaikka ei osaisi espanjaa lainkaan.

Hahneiser on intohimoinen kieli-ihminen.

Hänen tiensä Espanjan Aurinkorannikolle kulki Saksan kautta.

Saksassa Hahneiser ylsi asemaan, johon vain harva ei-äidinkielenään saksaa puhuva pääsee.

– Opetin saksan kieltä saksalaisille, eläkkeellä oleva opettaja kertoo.

Alkoholi ei hallitse suomalaisia

Hahneiser ei osaa kuvitella muuttavansa Suomeen. Espanjan Aurinkorannikon suomalaiset puolet hän ottaa kuitenkin ilolla vastaan.

– Sydänjoogan jälkeen minulla on aina sellainen tunne kuin olisin saanut siivet selkääni.

Tänäänkin 70-vuotias nainen käy myös ostamassa suomalaisen lehden lähistöllä sijaitsevasta kaupasta.

Suomalaisten ”kotikadulta” on vain kivenheiton matka skandinaaviseen kauppaan, jossa tarjolla on suomalaisklassikoita, kuten hapankorppua, suklaata ja salmiakkia.

Kaupassa menekkiä on myös suomalaisella lonkerolla, mutta lonkeroakaan ei osteta humaltumistarkoituksessa.

– Täällä voisi toki juoda aamusta iltaan, mutta vain hyvin harva suomalainen istuu räkälöissä, kahdeksan vuotta Aurinkorannikolla viihtynyt Hahneiser sanoo.

Hänellä Suomen kesät ovat todennäköisesti vähemmän aikataulutettuja kuin arki Espanjassa.

– Fuengirolan harrastuskirjo ja muu suomenkielinen tarjonta on valtavan suurta – varsinkin, jos ihminen on yhtään aktiivinen.

Espanjassa Hahneiser osallistuu esimerkiksi filosofikahvilan keskustelutilaisuuksiin, enkelikerhon toimintaan sekä toimii vapaaehtoisena paikallisessa sydänyhdistyksessä.

Espanjaan tullaan terveyssyistä

Sydänyhdistyksen toiminta on Hahneiserin sydäntä lähellä siksikin, että hän on kärsinyt sydämen eteisvärinästä ja hänen sydäntään on jouduttu operoimaankin.

– Pillereitä en ole halunnut syödä. Espanja on minulle kuin lääke, varsinkin siksi, koska täällä on huomattavasti helpompi harrastaa säännöllistä liikuntaa kuin Suomessa.

Huomattavasti ikäistään nuoremman oloinen nainen vitsailee, että ehkä Fuengirolaa voisi nimittää myös Suomen suurimmaksi vanhainkodiksi.

Yksi Hahneiserin ikääntynyt ystävä on juuri muuttamassa Espanjaan.

– Ystäväni perustelee muuttoaan sillä, että hän tahtoo olla ulkona halutessaan vaikka vuorokauden ympäri.

Toinen Hahneiserin ystävä pystyi lopettamaan astmalääkityksen vain joitain viikkoja Espanjassa oleskeltuaan.

Fuengirolan sydänyhdistyksen puheenjohtaja Evita Kettusella, sihteeri Satu Niemisellä ja varapuheenjohtaja Paula Sirénillä riittää järjestötyötä siitä huolimatta, että Espanjan suomalaiset vaalivat terveyttään itsekin.

– Esimerkiksi terveyspäivissä on iso urakka, mutta suunnittelemme taas tulevaa, kolmikko kertoo vuosittain järjestettävästä tapahtumasta.

Naiset ovat ylpeitä myös siitä, että sydänyhdistyksen koulutetut vapaaehtoiset kierrättävät maallikkokäyttöistä sydämen käynnistäjää Aurinkorannikolla järjestettävissä tapahtumissa. Defibrillaattorilla saatetaan jopa pelastaa henkiä.

Iloa ja yhteisöllisyyttä

Sydänyhdistyksen kolmikon suurin kannustin ovat muut suomalaiset.

– He ottavat ilolla vastaan kaiken, mitä annamme. Ja kuinka kiitollisia he ovatkaan!

Kolmikolla ei ole moitteen sijaa myöskään espanjalaiseen perusterveydenhuoltoon liittyen.

Heidän mukaansa Aurinkorannikolla saa nopeasti ajan terveyskeskukseen, mutta kunnalliselle erikoislääkärille pääsy saattaa kestää – aivan kuten Suomessakin.

Seurakuntakodilla, jossa Evita Kettunen ja Paula Sirén mittaavat verenpaineita, käy päivittäin ainakin kolmisensataa suomalaista.

Suomalaiset toimivat aktiivisesti ja yhteisöllisesti myös Torremolinoksessa ja Benalmadenassa.

– Missä vain kaksi tai kolme suomalaista kokoontuu, sinne perustetaan yhteisö, Evita Kettunen kertoo.

Aurinkorannikon suomalaiset toistelevat myös väitettä, että heistä Espanjassa asuvat suomalaiset ovat aurinkoisempia kuin Suomen suomalaiset.

Isänmaallisuus on arvossaan ulkomailla.

– Monien asioiden merkitys vain korostuu, kun ne näkee kaukaa, Evita Kettunen, Satu Nieminen ja Paula Sirén sanovat.

Suunta vielä lämpimämpään

Espanjaan eläkkeelle jäätyään muuttanut terveydenhoitaja Arja Välimäki on yksi tyytyväisistä.

Välimäki ja tämän mies viettävät vain kesäkuukaudet Suomessa.

– Viime aikoina suuntaus on ollut se, että lapsemme ja lapsenlapsemme ovat alkaneet käydä enemmän täällä meidän luonamme.

Jesús Cautivolla Välimäki jää juttelemaan vastaantulevan suomalaispariskunnan kanssa.

– Oletteko te lähdössä Thaimaahan lämmittelemään? Välimäki kysyy.

Välimäki ja hänen miehensä lähtivät vuosi sitten keväällä kiertämään Etelä-Amerikkaa, koska Espanjassa oli kylmä kevät.

– Nyt on niin lämmintä, että reissuun lähtöön ei ole tarvetta.

Kadulla olevalle näytölle heijastuu juuri 21 asteen lämpötila. Edellisestä sadepäivästä on jo aikaa.

Lue seuraavaksi