Eläkeiän nostaminen ei auta, jos ihmisten työkyky pettää
Keskustelu eläkeiän nopeutetusta nostamisesta perustuu ymmärrettävään huoleen julkisen talouden kestävyydestä ja työvoiman riittävyydestä. Yksi olennainen kysymys kuitenkin jää sivuun. Kuinka moni suomalainen edes nyt pystyy tekemään töitä 70-vuotiaaksi asti? Samaan aikaan suomalaisten terveyden ja toimintakyvyn heikkeneminen jatkuu, kirjoittaa Sydänliiton yhteiskunnallisen vaikuttamisen koordinaattori Mikko Pousi.
Suomi on noussut jo Euroopan kolmanneksi lihavimmaksi kansaksi. Lihavuus yleistyy erityisesti työikäisillä. Lähes joka toisella suomalaisella aikuisella on kohonnut verenpaine, ja lääkehoitoa käyttävistäkin vain alle puolella verenpaine on toivotulla tasolla.
Lihavuus ja kohonnut verenpaine ovat merkittäviä riskitekijöitä sydän- ja verisuonisairauksille, jotka ovat Suomessa edelleen merkittävimpiä ennenaikaisen työkyvyttömyyden, sairastavuuden ja kuolleisuuden syitä. Suomessa työikäisten kuolleisuus sydän- ja verisuonisairauksiin on muita Pohjoismaita korkeammalla tasolla.
Eläkeikäkeskustelun ohessa onkin keskusteltava terveistä työvuosista. Yksilöiden syyllistämisen sijaan tarvitaan yhteiskunnan rakenteiden muuttamista niin, että terveelliset valinnat tehdään nykyistä helpommiksi. Tällaisia ratkaisuja ovat esimerkiksi terveysperusteinen verotus sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan epäterveellisten tuotteiden markkinoinnin rajoittaminen.
Eläkeiän nopeampi nostaminen voi olla perusteltua. Mutta ilman määrätietoisia toimia suomalaisten terveyden ja toimintakyvyn vahvistamiseksi se voi jäädä pelkäksi excel-harjoitukseksi.
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 22.10.2026.