Kasvikset mukaan teinin valintoihin – äidin ikuisuushaaste

Muutamat kasvikset löytyvät jääkaapista ja niitä syödään joko erikseen tai yhdessä. Esimerkiksi tomaatteja syömme keskimäärin 15 kiloa henkeä kohti vuodessa. Tomaatin, kurkun ja salaatin lisäksi ruokalautasillamme on tyypillisesti myös marjoja ja juureksia. Mutta ei kuitenkaan riittävästi. Kasviksia syö riittävästi vain 14 prosenttia miehistä ja 22 prosenttia naisista.

Miksi sitten syömme niin vähän kasviksia? Ovatko ne pahoja? Tai liian kalliita? Vai emmekö osaa syödä niitä monella eri tavalla? Meille näyttää olevan jotenkin tyypillistä ruoan luokittelu liha-, kala- ja kasvisruokaan. Ja edelleen kasvisruoka on jokin kolmas ja ehkä heikompi vaihtoehto. Kasvisruoka on jotakin, joka ei täytä mahaa – se ei ole kunnollista ruokaa. Tämä ajattelu eroaa hyvin paljon Välimeren keittiön ruokakulttuurista. Siellä ovat aivan tyypillisiä sekä täyttävät kasvispohjaiset ruoat että kasvisten huomattavan paljon runsaampi käyttö liha- ja kalaruoan yhteydessä. Meillä esimerkiksi kalakeitossa on perunaa, ehkä sipulia ja kalaa. Välimeren kalakeitossa on tomaattipohjainen liemi, useita erilaisia vihanneksia ja ehkä vähemmän kalaa.

Smoothieta ja kasvisosekeittoa

Oma poikani kuuluu heihin, joille kasvisten syönti ei ole luontaista. Häntä voisi kutsua nirsoksi tai ehkä asenteelliseksi. Ikääkin hänellä on jo 16 vuotta, joten ihan pienen lapsen nirsoudesta ei ole kyse. Salaatti, tomaatti tai kurkku eivät hänelle kelpaa, marjojakaan hän ei halua syödä sellaisenaan. Kokemuksen kautta olen kuitenkin oppinut tavat, joilla hänenkin ruokavalioonsa saadaan riittävä määrä kasviksia. Itse paistetut pestolla maustetut kesäkurpitsaletut maistuvat, samoin marjat smoothiessa tai kasvisosekeitto. Banaani menee sellaisenaan, samoin muutama muukin hedelmä. Asenteeksi olen ottanut sen, että ei ole pakko syödä kaikkia tuhannen montaa erilaista, jos muutamistakin saadaan riittävästi.

Elämme aikaa, jolloin kasvikset ovat Suomessa parhaimmillaan. Kaupasta tai omasta kotipuutarhasta löytyy monipuolisesti erilaisia herkkuja, jotka maistuvat juuri nyt parhailta ja ovat edullisia. Omilla mökki- ja kotipihoillani olen tänä vuonna kasvattanut perunan lisäksi maa-artisokkaa, salaattia, papuja, herneitä, porkkanoita ja paljon erilaisia yrttejä. Kaupan ja kotipihan valikoimat innostavat kokeilemaan aivan uusia juttuja. Olenkin haastanut itseäni tekemään sen perinteisen kalakeiton rinnalle monipuolisia ruokia, jossa olen kokeillut kasvisten määrän lisäämistä. Kaikki kokeilut eivät ole aina olleet ihan onnistuneita, mutta riittävän syötäviä kuitenkin.

Satokausiajattelussa syödään aina niitä kasviksia, jotka ovat juuri silloin parhaimmillaan. Tämä takaa sen, että syömme tuotteita silloin kun ne ovat maukkaimmillaan, edullisimmillaan ja ympäristöäkin huomioiden. Tätä ajattelua tuo esille Satokausikalenteri, jonka kanssa olemme Sydänliitossa ja Sydänmerkissä aloittamassa pidempää yhteistyötä. Tämä tulee näkymään tänä vuonna jo Maailman Sydänpäivän aikaan syyskuun lopussa. Silloin kampanjamme tavoitteena on innostaa meitä kaikkia syömään enemmän kasviksia. Kokeile sinäkin uusia herkullisia Sydänmerkki-resepti-ideoita.