Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Aorttaläpän vuoto

Aorttaläpän vuodossa vasemman kammion aorttaan pumppaama veri valuu osittain takaisin kammioon sen täyttövaiheen aikana.

13.11.2014
·
Mikko Syvänne
·
Kuva: Jarno Hämäläinen

Aorttaläpän vuodossa (lyhyemmin aorttavuoto eli insuffisienssi, lat. insufficientia valvulae aortae, engl. aortic regurgitation) vasemman kammion aorttaan pumppaama veri valuu osittain takaisin kammioon sen täyttövaiheen (diastolen) aikana. Vasemman kammion työ lisääntyy tilavuuskuormituksen vuoksi eli siksi, että sama verimäärä joudutaan pumpaamaan eteenpäin kahteen kertaan. Kammio laajenee ja hoitamattomana sen toiminta vähitellen heikkenee.

Aorttavuodon syy on joko läpän poikkeavassa rakenteessa (esimerkiksi kaksipurjeinen läppä) tai aortan tyven laajenemisessa, jolloin normaali aorttaläppä ei riitä sulkemaan läppäaukkoa. Aortan tyven laajeneminen voi liittyä kaksipurjeiseen läppään tai aortan seinämää heikentävään sidekudossairauteen, esimerkiksi Marfan-oireyhtymään.

Oireet

Merkittäväkin aorttavuoto on pitkään oireeton. Kun oireita ilmenee, ne voivat olla sydämentykytystä, rintakipua tai hengenahdistusta rasituksessa. Pitkälle edenneessä taudissa voi ilmetä sydämen vajaatoiminnan oireita, mutta läppävika tulisi korjata ennen kuin näin tapahtuu.

Tutkimukset

Aorttavuoto aiheuttaa luonteenomaisen sivuäänen. Diagnoosi varmistetaan ultraäänitutkimuksella. Ultraäänitutkimus on erityisen tärkeä oireettomassa vaiheessa vasemman kammion koon ja toiminnan seuraamisessa. Ultraäänitutkimuksella voidaan todeta myös aortan tyven laajeneminen, mutta tarkemman käsityksen saamiseksi saatetaan tarvita magneettikuvausta tai tietokoneviipalekuvausta (TT-tutkimusta).

Hoito

Aorttavuodon päähoitomuoto on läppäleikkaus. Leikkaus on yleensä tekoläpän (joko biologisen tai mekaanisen) asennus, mutta joskus vuotava läppä voi olla korjattavissa. Jos aortan tyvi on merkittävästi laajentunut, nouseva aortta joudutaan korvaamaan proteesilla. Joskus proteesin osana on tekoläppä (engl. composite graft), toisissa tapauksissa oma läppä voidaan säästää.

Elintapahoito on samanlaista kuin muissa läppävioissa. Erityispiirteenä erityisesti aortan tyven laajenemisessa on voimakkaan staattisen rasituksen (painonnosto ja vastaavat suoritukset) välttäminen. Dynaaminen rasitus (kävely, pyöräily, uinti ja vastaavat) sopivat hyvin. Verisuonia laajentavia lääkkeitä (ACE:n estäjät, ATR:n salpaajat, kalsiuminestäjät) voidaan käyttää alentamaan kohonnutta verenpainetta tai helpottamaan aorttavuodon oireita leikkausta odotettaessa, mutta taudin kulkuun ne eivät merkittävästi vaikuta. Beetasalpaajia voidaan käyttää hidastamaan aortan laajenemista Marfan-oireyhtymässä, mutta läppäperäisessä aorttavuodossa niistä voi olla haittaakin vuodon lisääntymisen muodossa.

Leikkauksen ajoitus on oleellista, koska aorttavuoto voi pitkään olla oireeton ja ennuste hyvä ilman leikkausta. Ajoitus perustuu oireisiin ja seurantaan ultraäänitutkimuksella seuraavasti:

Leikkaus tehdään kun oireita alkaa ilmetä.
Oireettomissa tapauksissa leikkausta harkitaan, kun

  • vasemman kammion toiminta alkaa heikentyä (ejektiofraktio, EF, laskee alle 50 %:n) tai
  • vasemman kammion supistusvaiheen (loppusystolen) läpimitta ylittää 50 mm tai
  • vasemman kammion täyttymisvaiheen (loppudiastolen) läpimitta ylittää 70 mm tai
  • tehdään joka tapauksessa sydänleikkaus muun vian hoitamiseksi.

Aortan tyven laajentumassa leikkaus tehdään, vuoti läppä tai ei, kun aortan tyven läpimitta ylittää

  • kaikilla 55 mm
  • Marfan-oireyhtymässä 50 mm, joissain tapauksissa jo 45 mm
  • kaksipurjeisen aorttaläpän potilailla tietyin lisäedellytyksin 50 mm
Tilaa Aortan sairaudet -opas Sydänkaupasta

Lue seuraavaksi