Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Ilmastonmuutoksen vaikutukset sydänpotilaisiin

Ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin ihmisten terveyteen. Vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin ikääntyneillä ja pitkäaikaissairauksia sairastavilla henkilöillä. Lähes kaikki sydänsairaudet ovat pitkäaikaisia eli kroonisia. Näistä yleisimpiä ovat esimerkiksi sepelvaltimotauti ja kohonnut verenpaine.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 17.5.2019

Ilmastonmuutoksen edetessä lämpötilat nousevat. Merkittävimmät sydänpotilaaseen kohdistuvat haitat ilmenevät hellejaksojen aikana. Ilmiöstä on nähty merkkejä jo nyt. Vuoden 2018 hellejakso aiheutti noin 380 ennenaikaista kuolemantapausta Suomessa. Myös kylmä pakkasilma voi laukaista sydäninfarktin, mutta kaiken kaikkiaan kuumuuden aiheuttama kuolleisuuden nousu on suurempi kuin kylmyyden.

Hellejaksot kuormittavat sydänpotilasta

Kuumuus lisää elimistön lämpökuormaa. Normaalitilan ylläpitämiseksi elimistö lisää ääreisverenkiertoa ja hikoilua. Tämä kuormittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä, sillä pintaverisuonet laajenevat, verenpaine laskee ja sydämen syke nousee. Munuaisten toiminta saattaa heikentyä. Myös sydänsairauksien hoitoon käytetyt lääkkeet, kuten esimerkiksi nesteenpoistolääkkeet ja ACE-estäjät saattavat heikentää lämmönsäätelyä edelleen.

Vähentääkseen kuumuuden aiheuttamaa rasitusta potilaat joutuvat tekemään ennaltaehkäiseviä toimia. Nesteiden nauttimista pitää lisätä odottamatta janon tunnetta. Tulee välttää kuumimpia ympäristöjä ja käydä viilentävissä suihkuissa ja kylvyissä. Eräiden sydänlääkkeiden, kuten beetasalpaajien, nesteenpoistolääkkeiden ja ACE-estäjien annostuksia voidaan joutua muuttamaan hellejaksojen aikana. Tämä lisää yhteydenottoja terveyspalveluihin.

Pimeät ajat lisäävät masentuneisuutta

Ilmastonmuutoksen myötä talvet muuttuvat entistä pilvisemmiksi eli luonnonvalon määrä vähenee. Sateet tulevat pääosin vetenä. Talvien pimeneminen lisää masennusta. Äskettäin julkaistussa suomalaisessa väitöskirjatyössä todettiin selvä itsemurhien lisääntyminen erityisesti talven pimeinä kuukausina.

Masennuksen on todettu olevan yksi sepelvaltimotaudin vaaratekijöistä. Tämä johtuu ainakin siitä, että masentuneen ihmisen on vaikea sitoutua terveellisten elintapojen noudattamiseen, jolloin useat valtimotaudin vaaratekijät kasautuvat. Sellaisia ovat esimerkiksi liikunnan vähäisyys, tupakointi, epäterveellinen ruokavalio ja ylipaino. Ylipaino altistaa myös eteisvärinälle.

Kaikkien sydänsairauksien hoitoon kuuluu oleellisena osana omahoito, joka tarkoittaa mm. sitoutumista lääkehoitoon ja sydänterveellisiin elintapoihin. Masennus vaikeuttaa paitsi sydänsairauteen sopeutumista, myös omahoidon toteutumista.

Masennusta voidaan ennaltaehkäistä liikunnalla, erityisesti luonnossa tapahtuvalla liikkumisella. Liikunnan on todettu ehkäisevän paitsi sydänsairauksia, myös monia muita sairauksia kuten muistisairauksia.

Ilmansaasteet vaikuttavat suoraan valtimoihin

Ilmansaasteet altistavat valtimotaudin, kuten sepelvaltimotaudin kehittymiselle. Sydäninfarkteja, aivoinfarkteja, sairaalaan joutumisia ja kuolemia esiintyy enemmän päivinä, jolloin ilmassa on runsaimmin saastetta kuten pienhiukkasia. Erityisen suuressa riskissä ovat henkilöt, jotka asuvat vilkkaasti liikennöityjen katujen ja tehtaiden läheisyydessä. Ilmansaasteet kiihdyttävät ateroskleroosia lisäämällä elimistön tulehdustilaa ja sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Pienhiukkasilla on myös suoria vaikutuksia verenkiertoon, ne esimerkiksi lisäävät veren hyytymistaipumusta.

Kun ilmaston ääri-ilmiöt lisääntyvät, tämä saattaa vaikuttaa ilmansaasteiden kasaantumiseen tietyille alueille. Metsäpalot saattavat lisääntyä, jolloin palojen savukaasuista aiheutuvat välittömät terveyshaitat, kuten sepelvaltimotautipotilaan sydäninfarktit ja niistä aiheutuvat sairaalahoitojaksot lisääntyvät.

Ilmansaasteet edesauttavat valtimotaudin syntymistä, ja ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt laukaisevat akuutteja sydäntapahtumia.

 

Kirjallisuutta:

THL: Helteen terveyshaitat

Liu C, Yavar Z, Sun Q. Cardiovascular response to thermoregulatory challenges (review). Am J Physiol 2015;309(11):H1793-812.

Claeys MJ, Rajagoplan S, Nawrot TS, Brook RD. Climate and environmental triggers of acute myocardial infarction. Eur Heart J 2017;38:955-960.

Reija Ruuhela. Impacts of weather and climate on mortality and self-harm in Finland. Academic dissertation, University of Helsinki 2018.

Lue seuraavaksi