Hyppää sisältöön
Etusivu / Sydänsairaudet / Muut rytmihäiriöt / Miten toimin kun eteisvärinäkohtaus alkaa

Miten toimin kun eteisvärinäkohtaus alkaa

Eteisvärinä on rytmihäiriö, joka saattaa toistua usein, esimerkiksi kuukausittain, viikoittain, päivittäin tai jopa useita kertoja päivässä. Eteisvärinäkohtaus voi kestää vaihtelevan ajan, muutamista minuuteista tunteihin ja päiviin. Usein kohtaus päättyy itsestään, mutta joskus tarvitaan toimenpide, rytminsiirto, rytmihäiriön päättämiseksi.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 28.6.2024
Kuva: Anna Kara

Eteisvärinäkohtausta kutsutaan akuutiksi eli vasta-alkaneeksi, jos rytmihäiriön alkamisesta on alle kaksi vuorokautta. Usein on kuitenkin vaikeaa hahmottaa, milloin rytmihäiriö alkoi. Seuraavassa kerrotaan, kuinka tulisi toimia kun rytmihäiriökohtaus yllättää. Lisäksi kerrotaan, miten rytmihäiriökohtausta hoidetaan päivystyspoliklinikalla.

Jos sinulla ei ole aiemmin todettu eteisvärinää

Rytmihäiriötä ei voi nimetä ilman EKG-dokumenttia. Nauhoitus tulisi siis ottaa rytmihäiriön aikana. Jos sinulla on rytmihäiriökohtaus, hakeudu EKG:hen lähimpään terveydenhuollon yksikköön (terveyskeskukseen tai päivystykseen).

Jos vointi on hyvä, eikä rytmihäiriötuntemukseen liity muita oireita kuten rintakipua, voi tutkimukseen hakeutua itse eikä tarvita ambulanssia. Artikkelin lopussa on kerrottu aiheet ambulanssin kutsumiseen.

Jos sinulla on jo aiemmin todettu eteisvärinä

Potilaat, joilla on jo todettu eteisvärinä, saavat usein ohjeita kohtausten varalle omalta hoitavalta lääkäriltään. Säännöllinen antikoagulaatiohoito eli veren hyytymistä estävä lääkitys ehkäisee rytmihäiriöön liittyvää aivoverenkiertohäiriötä. Antikoagulantin käyttäjällä ei ole kiirettä hakeutua kohtauksen hoitoon päivystykseen. Kohtauksen ohittumista voi siten odotella rauhassa kotona, varsinkin jos vointi on hyvä.

Sydämen tykyttelyä voi yrittää rauhoittaa kotona käytettävin lääkkein lääkärin kanssa ennalta sovituin ohjein. Päivystykseen ei tarvitse lähteä yöllä, vaan voi aivan hyvin odotella aamuun. Jos sydämen syke on sietämättömän nopea, on se selvä syy hakeutua hoitoon yölläkin.

Rytmihäiriön ohittumista ei kuitenkaan yleensä kannata odotella päiväkausia, vaan mahdollinen rytminsiirto kannattaa tehdä parin päivän kuluessa.

Rytminsiirron toteuttaminen

Päivystyksessä eteisvärinäkohtaus voidaan päättää tekemällä rytminsiirto eli kardioversio. Rytminsiirrolla pyritään palauttamaan normaali rytmi (sinusrytmi), mutta rytminsiirto ei varsinaisesti paranna eteisvärinätaipumusta. Jos potilaalla ei ole oikein toteutettua antikoagulanttilääkitystä käytössä, ja jos eteisvärinä on jatkunut jo yli kahden vuorokauden ajan, rytminsiirtoa ei voi tehdä päivystyksessä.

Ennen rytminsiirtoa on tapana rauhoitella sydämen sykettä antamalla beetasalpaajalääkitystä suonensisäisesti tai suun kautta. Ensin mainittu tapa on tavallisin, sillä siten vaikutus saadaan nopeammin aikaiseksi. Joskus voidaan käyttää myös digoksiini-valmistetta. Monesti rytmihäiriö saattaa päättyä ihan itsestään, ilman jatkotoimia.

Jos potilaalla ei ole käytössä antikoagulanttilääkitystä, se aloitetaan välittömästi, jos tukosvaaran riskipisteet täyttyvät. Lue lisää antikoagulanttihoidosta täältä.

Varsinainen rytminsiirto toteutetaan lääkkeellä tai sähköisesti. Lääkkeellinen rytminsiirto tehdään tavallisesti suonensisäisesti annettavalla tiputuksella. Lääkevalmisteita on tällä hetkellä Suomessa käytössä kaksi: vernakalantti (Brinavess®) ja flekainidi (Tambocor®). Joskus – ja usein ulkomailla, kuten Välimeren maissa – käytetään amiodaroni-nimistä lääkettä (Cordarone®). Lääke on huomattavasti edellä mainittuja hitaampi vaikutukseltaan. Jos lääkkeellinen rytminsiirto ei onnistu, voidaan edetä sähköiseen rytminsiirtoon. Samoin, jos potilaalla on jo rytmihäiriölääkkeitä käytössä, tehdään rytminsiirto sähköisesti.

Sähköinen rytminsiirto tehdään nukutuksessa eli anestesiassa. Tätä varten potilaan tulee paastota kuuden tunnin ajan. Paikalle tarvitaan nukutuslääkäri hoitamaan nukutus ja toinen lääkäri käyttämään laitetta, jolla rytminsiirto tehdään. Katso toimenpiteestä kertova video täältä.

Rytminsiirron jälkeen potilaan vointia tarkkaillaan päivystyksessä muutamia tunteja, tilanteesta riippuen. Rytminsiirron vuoksi ei yleensä tarvitse jäädä sairaalan vuodeosastolle.

Milloin on soitettava ambulanssi (112)?

Jos rytmihäiriötuntemukseen liittyen menee taju (pyörtyminen) tai ilmenee aivoverenkierron häiriöitä kuten halvausoireita, puhehäiriöitä tai suupielen roikkumista, pitää soittaa pikaisesti apua.

Samoin jos rytmihäiriökohtaukseen liittyy voimakasta rintakipua, hengenahdistusta tai huimausta, pitää soittaa hätänumeroon.

Tilaa Sydämen eteisvärinä -opas Sydänkaupasta

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi