Siirry sisältöön

Eteislepatus

Eteislepatus tulee englanninkielisistä sanoista ”atrial flutter”. Siksi sitä sanotaan usein myös ”flutteriksi”.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 2.10.2020

Eteislepatus on rytmihäiriö, jossa sydän lyö tasaisesti ja yleensä selvästi normaalia nopeammin. Rytmihäiriökohtaus voi olla ajoittainen (paroxysmaalinen), jolloin se kestää muutamia minuutteja tai tunteja. Rytmihäiriö voi myös pitkittyä, jolloin se voi olla vallitseva rytmi päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia.

Eteislepatuksen ja eteisvärinän hoidossa on paljon samoja piirteitä, vaikka niiden syntymekanismit ovatkin erilaiset. Lisäksi samalla potilaalla voi esiintyä vaihdellen näitä molempia rytmihäiriötyyppejä.

Eteisvärinässä sähkörintamat pyörivät eteisissä kaaosmaisesti. Eteislepatuksessa puolestaan vallitsee selvästi kovempi kuri, kun sähkörintama kiertää eteisissä suhteellisen tarkkaa aluetta tai ympyrää. Rytmihäiriöihin perehtynyt kardiologi kykenee kertomaan jo EKG:n perusteella tuon rintaman paikan aika tarkalleen.

Säännöllisyys aiheuttaa sen, että sähköviesti etenee myös kammiopuolelle hyvin säännöllisesti. Syke on tasainen, mutta kuitenkin yleensä nopea, 120-150 lyöntiä minuutissa. Se ei tunnu vaihtelevan oli mittaustilanne sitten lepo taikka rasitus. Välillä pulssi saattaa olla puolet edellä mainitusta, noin 60-80/minuutti, jos sähköviestin kulku salpautuu paremmin.

Eteislepatuksen toteaminen ja hoito

Eteislepatus todetaan sydänfilmillä eli EKG:llä. Jos nauhoitus on tehty rytmihäiriön aikana, diagnoosi on yleensä selvä.

Lue muista sydäntutkimuksista

Jos rytmihäiriö ei pääty itsestään, se voidaan kääntää normaaliin rytmiin sähköisellä rytminsiirrolla, kuten eteisvärinäkin. Tarvitaan kuitenkin veren hyytymistä hidastava antikoagulaatiolääkitys (AK-hoito) ja lääkityksen jatkamista arvioidaan samoilla säännöillä kuten eteisvärinässä.

Koska rytmihäiriötaipumus on yleensä pysyvä, eteislepatuskohtaus toistuu hyvin mielellään. Joskus kohtausten välissä voi kulua pitkäkin aika, jopa vuosia. Toisaalta rytmihäiriö voi olla hyvinkin sitkeä ja uusiutua useita kertoja viikossa. Silloin tarvitaan säännöllinen lääkehoito, yleensä beetasalpaaja, jolla kohtausten uusiutumista yritetään estää. On myös muutamia muita rytmihäiriölääkkeitä, joita käytetään kardiologin harkinnan mukaan.

Jos rytmihäiriö toistuu usein, sitä kannattaa hoitaa katetriablaatiohoidolla. Koska eteislepatuksessa rytmihäiriörintama kiertää tarkkaa reittiä, katkaisemalla kyseinen reitti voidaan rytmihäiriön syntyminen pysäyttää. Katetriablaatiohoidolla voidaan siten hävittää tämä rytmihäiriö ainakin vuosiksi, usein pysyvästi.

Hoidon valintaan vaikuttavat monet tekijät. Jotta katetriablaatio voitaisiin tehdä, rytmihäiriöreitin pitää sijaita otollisessa paikassa. Tavallisin eteislepatustyyppi (ns. yleistyyppinen lepatus) onkin sellainen. Myös potilaan ikä ja muut sairaudet vaikuttavat hoidon valintaan.

 

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset