Siirry sisältöön

Supraventrikulaarinen takykardia (SVT)

SVT on rytmihäiriö, jolle ovat tyypillisiä äkillisesti alkavat ja päättyvät sydämen tykyttelykohtaukset.

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 2.10.2020

Supraventrikulaarinen tarkoittaa kirjaimellisesti kammioiden yläpuolelta eli eteisistä tai eteisten ja kammioiden välistä alkunsa saavaa rytmihäiriötä. Tavallisimmin, noin 90%:ssa tapauksista kyse on synnynnäisestä poikkeavasta tai ylimääräisestä sähköradasta. Sähkö jää ikään kuin kiertämään poikkeavan rakenteen synnyttämään silmukkaan. Kirjainlyhenteellä ”SVT” tarkoitetaan tavallisimmin näitä tilanteita.

Toinen tyyppi, selvästi harvinaisempi ovat erilaiset eteistakykardiat. Myös eteisvärinä ja –lepatus saavat alkunsa eteisissä, mutta ne käsitellään yleensä omina kokonaisuuksinaan.

SVT:n saattaa laukaista eteis- tai kammiolisälyönti. Myös monet elimistön heijasteet kuten yskiminen, nieleminen, pelästyminen tai jopa haukottelu voivat laukaista kohtauksen.

Synnynnäiseen poikkeavaan sähkökiertoon perustuva SVT

Rytmihäiriö saa alkunsa poikkeavasta rakenteesta eteisten ja kammioiden välissä.

Rakenne voi olla kahteen osaan jakautunut AV-solmuke, joka on eräänlainen pääjohto eteisten ja kammioiden välissä. Ongelman englanninkielinen nimi on atriovetricular nodal reentrant tachycardia, siitä lyhenne AVNRT.

Reitti voi sijaita myös etäämmällä AV-solmukkeesta. Puhutaan oikoradasta. Oikoratoja voi olla useampikin kuin vain yksi. Jos lepo-EKG:ssä on nähtävissä sähkön kulkeminen oikorataa pitkin (ns. varhaisaktivaatio) ja potilaalla on tykytyskohtauksia, käytetään nimeä Wolff-Parkinson-White -oireyhtymä (WPW-oireyhtymä). Nimi on peräisin lääkäreiltä, jotka kuvasivat ilmiön ensimmäisen kerran vuonna 1930.

Rytmihäiriökohtaus alkaa yleensä äkillisesti ja myös päättyy äkillisesti. Sydän lyö 150-200 kertaa minuutissa eli hyvin nopeasti. Siksi kohtaus ei yleensä jää huomaamatta. Tykytyskohtauksia saattaa esiintyä harvoin, esimerkiksi kerran vuoteen, mutta myös tiheästi, useita kertoja päivässä.

Oireita alkaa esiintyä tyypillisesti jo lapsena tai nuorena aikuisena, mutta joskus myös vasta myöhemmällä aikuisiällä. Sydän on yleensä muutoin rakenteeltaan normaali.

Diagnoosi tehdään nauhoittamalla EKG:tä kohtauksen aikana. Monesti rytmihäiriökohtaukset ovat kuitenkin niin lyhyitä, vain muutaman minuutin kertoisia, ettei ole mahdollista ehtiä päivystykseen EKG:n nauhoitukseen. Onneksi rytmihäiriön nauhoittamiseen on muitakin menetelmiä.

Lue lisää rytmihäiriöiden tutkimisesta

Rytmihäiriökohtauksen voi yrittää lopettaa ns. vagaalisilla toimilla. Sellainen on esimerkiksi Valsalvan koe, jossa hengitetään syvään sisään, pidätetään hengitystä ja puhalletaan äkillisesti ilma ulos. Muita vastaavia toimia ovat yskäisy, nieleminen tai kasvojen upotus kylmään veteen (sukellusrefleksi).

Jos rytmihäiriö jatkuu, se voidaan hoitaa antamalla suonensisäisesti lääkeainetta. Lääke annetaan ambulanssihenkilökunnan toimesta tai päivystyspoliklinikalla. Tarvittaessa voidaan tehdä sähköinen rytminsiirto eli kardioversio. Rytmihäiriön toistumista voidaan yrittää estää säännöllisesti otettavalla lääkityksellä.

Jos rytmihäiriökohtauksia esiintyy usein ja haitallisina lääkehoidosta huolimatta, kannattaa tehdä katetriablaatiohoito. Toimenpiteessä pyritään katkaisemaan ongelman aiheuttava poikkeava sähkörata. Toimenpide onnistuu yli 90%:ssa tapauksista ja hoitotulos on hyvä eli rytmihäiriökohtaukset loppuvat. Erityisesti jos rytmihäiriökohtaukseen on liittynyt pyörtyminen tai potilaalla on ns. riskiammatti (esim. lentäjä), toimenpidehoitoon kannattaa edetä ilman pidempiä harkinta-aikoja.

Eteistakykardia

Eteistakykardiassa rytmihäiriö syntyy jossain päin eteisiä. Tunnetaan muutamia tyyppipaikkoja, joissa sydämen anatominen rakenne on rytmihäiriön taustasyy.

Eteistakykardiaa saattaa esiintyä muutoin terveillä henkilöillä, mutta myös moneen yleissairauteen ja sydänsairauksiin liittyen.

Tyypillinen oire on äkillisesti alkava ja päättyvä tykytyskohtaus, jossa sydän lyö selvästi yli 100 kertaa minuutissa.

Jos kohtaukset ovat lyhyitä, 10-30 sekuntia kestäviä, niitä ei tarvitse erityisemmin hoitaa lääkkeillä. Jos niitä kuitenkin esiintyy häiritsevän usein ja pitempikestoisina, niitä voidaan yrittää estää beetasalpaajalla tai muutamilla muilla rytmihäiriölääkkeillä. Myös katetriablaatiohoito tulee kyseeseen.

Epätarkoituksenmukainen sinustakykardia

Sinustakykardia tarkoittaa normaalin sinusrytmin kiihtymistä. Sen syy on yleensä jokin sydämen ulkoinen tekijä kuten kuume, anemia, kilpirauhasen toimintahäiriö tai stressi.

Jos ulkoista syytä ei löydy ja syke on jatkuvasti yli 95-100/min. lepotilassakin tai syke nousee tarpeettoman nopeasti rasituksessa, voi kyse olla epätarkoituksenmukaisesta sinustakykardiasta. Syynä on lisääntynyt autonomia sinussolmukkeessa tai yleisempi autonomisen hermoston epätasapaino. Pystyasentoon liittyvää hankalaoireista sinustakykardiaa kutsutaan lyhenteellä POTS (postural orthostatic tachycardia syndrome). Ongelmaa esiintyy tyypillisesti nuorilla naisilla. Yleensä vaiva helpottaa iän karttuessa, mutta tarvittaessa sitä voidaan yrittää lievittää lääkehoidolla.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset