Hiippaläpän ahtauma
Hiippaläpän ahtaumaa kutsutaan myös mitraalistenoosiksi, läpän latinankielisen nimen mukaan (stenosis valvulae mitralis).
Hiippaläppä sijaitsee sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä. Läppä koostuu kahdesta purjeesta (ns. etupurje ja takapurje). Rakennetta pitää kasassa joukko kannatinrihmoja, jotka ovat eräänlaisia tukiköysiä (lat. cordae). Hiippaläppä avautuu sydämen rentoutumisvaiheessa, jolloin keuhkoista eteiseen saapunut hapekas veri pääsee virtaamaan kammiopuolelle. Läppä sulkeutuu sydämen supistuessa, kun hapekkaan veren olisi tarkoitus jatkaa matkaansa aorttaan. Hiippaläpän ahtaumassa veri ei pääse virtaamaan vapaasti eteenpäin. Ajan mittaan lisääntynyt verimäärä alkaa laajentaa vasenta eteistä, ja veri pakkautuu keuhkoihin.
Hiippaläpän ahtauman syyt
Hiippaläpän ahtauma on tyypillisesti reumakuumeen jälkitauti. Angiinan ja muiden streptokokkibakteerin aiheuttamien tulehdusten tehokas antibioottihoito on hävittänyt reumakuumeen jälkitauteineen suomalaisesta väestöstä. Maahanmuuttajilla tätä läppävikaa saattaa edelleen löytyä. Reumaattisessa hiippaläpän ahtaumassa läppäpurjeet liimautuvat yhteen. Usein reumakuume on saattanut vaurioittaa muitakin sydänläppiä.
Ikääntyneillä ahtautumista voi aiheuttaa läppärakenteiden, tavallisesti läpän kannatinrihmojen ja tukirakenteen kalkkeutuminen.
Oireet
Tyypillinen ensioire on rasitushengenahdistus. Koska veri ei pääse virtaamaan vapaasti eteenpäin, sitä pakkautuu keuhkoihin ja lopulta sydämen oikealle puolelle, jolloin seurauksena on sydämen oikean puolen vajaatoiminta. Oikean puolen vajaatoiminnan merkkejä ovat turvotukset jaloissa ja vatsalla.
Hiippaläpän ahtauma kuormittaa vasenta eteistä, ja ennen pitkää eteinen laajenee. Tästä seuraa taipumus eteisvärinään. Hiippaläpän ahtaumassa eteisvärinään liittyy tavallistakin suurempi riski verihyytymän muodostumiseen, joka liikkeelle lähtiessään aiheuttaa verisuonitukoksen, yleensä aivoissa (aivoinfarkti).
Tutkimukset
Lääkäri voi kuulla hiippaläpän ahtauman stetoskoopilla. Ääni on kuitenkin paljon hennompi kuin muissa läppävioissa.
Sydämen ultraäänitutkimus on läppävikojen perustutkimus, jolla hiippaläpän ahtauma todetaan. Samalla tutkitaan muut läpät ja sydämen toimintaa. Ultraäänitutkimuksen perusteella annetaan arvio ahtauman vaikeusasteesta: lievä, keskivaikea tai vaikea. Joskus sydämen ultraäänitutkimus tehdään lisäksi ruokatorven kautta (TEE eli transesofageaalinen ECHO). Ruokatorven kautta ultraäänianturi saadaan lähemmäs läppää, ja rakenteet näkyvät paremmin.
Läppäahtauman seurantakäynneillä tehdään aina sydämen ultraäänitutkimus.
Hoito
Läppäahtauman etenemiseen ei pysty vaikuttamaan lääkityksellä tai elintapahoidolla, mutta niiden avulla autetaan sydämen toimintaa ja helpotetaan siten oireita. Läpän korjaamiseksi tarvitaan toimenpide. Sitä pohditaan, kun vaikea ahtauma aiheuttaa oireita.
Toimenpide voi olla ahtauman pallolaajennus tai tekoläppä. Valinta tehdään kardiologien ja sydänkirurgien yhteiskokouksessa, ja päätökseen vaikuttavat paitsi läpän ominaisuudet, monet asiat kuten potilaan ikä ja muut sairaudet. Uusi tekoläppä voi olla biologinen (sian tai naudan sydänrakenteista tehty) tai mekaaninen. Tekoläpän saaneet potilaat tarvitsevat varfariinihoidon (Marevan®), jottei läppään synny verihyytymää. Mekaanisen tekoläpän saaneilla Marevan-hoito on pysyvä.
Ennen läppäleikkaustakin saatetaan tarvita Marevan-hoitoa eteisvärinän vuoksi. Hiippaläpän ahtaumaa sairastaville uudemmat suorat antikoagulantit, joita suurin osa eteisvärinäpotilaista käyttää, eivät sovellu.