Luontoliikunnan hyvinvointivaikutukset ja positiivinen mielenterveys

Luontoliikuntateemaan liittyen toteutettiin syksyllä 2017 Sydänliiton jäsenille kyselytutkimus luontoliikunnan hyvinvointivaikutuksista ja positiivisesta mielenterveydestä. Sähköpostikyselyyn vastasi 413 jäsentä (vastausprosentti 31 %). Tuloksista on valmistumassa Johanna Raatikaisen pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopistossa.

Tutkimukseen vastanneista 61 % oli naisia ja 39 % miehiä. Tutkittavista viidennes oli alle 60-vuotiaita, noin puolet 60–70-vuotiaita ja vajaa kolmannes yli 70-vuotiaita. Sydänliiton jäsenistä luontoliikuntaa harrasti vähintään kerran viikossa kesäaikaan (touko–syyskuussa) 91 % ja talviaikaan (loka–huhtikuu) 86 %. Päivittäin tai lähes päivittäin luonnossa liikkui kesäaikaan 39 % ja talviaikaan 24 %. Suosituimmat luontoliikuntamuodot olivat kävely ja sauvakävely, marjastus, sienestys ja muu luonnontuotteiden keräily ja pyöräily.

Luontoliikunnan hyvinvointivaikutukset

Luontoliikunnan hyvinvointivaikutuksia mitattiin kolmella osa-alueella: fyysiset kokemukset, elpymiskokemukset ja sosiaalinen hyvinvointi. Vastauksissa korostuivat erityisesti elpymiskokemusten merkitys.

Luonnossa liikkuminen koettiin miellyttäväksi tavaksi ylläpitää fyysistä kuntoa, ja luontoliikunta miellettiin monipuoliseksi liikuntamuodoksi. Luonnossa liikkuessa sairausoireet vähenivät ja kuntoutuminen oli mielekästä toteuttaa. Unen laatu parani ja nukahtaminen helpottui luonnossa liikkumisen vaikutuksesta.

Luontoliikunta virkisti, antoi mielihyvää, lisäsi positiivisia tunteita ja vähensi negatiivisia tunteita. Luontoliikunnan koettiin kohentavan muistitoimintoja ja keskittymiskykyä, helpottavan ongelmanratkaisua ja lisäävän mielikuvitusta ja luovuutta. Lisäksi luontoliikunta rentoutti ja rauhoitti. Luontoliikunnan koettiin edistävän toipumista erilaisista elämän kriisitilanteista ja auttavan sopeutumaan terveydentilan muutoksiin. Mieltä painavat asiat unohtuivat, ja toisaalta luonnossa sai purkaa pahaa oloa ja negatiivisia tunteita. Luontoliikunnan jälkeen tutkittavat kokivat olonsa levollisemmiksi.

Luontoliikunnan yhteydessä sosiaalisten suhteiden ylläpito oli luontevaa ja toisaalta luontoliikunta antoi lohdutusta yksinäisyyden kokemiseen. Luontoon hakeuduttiin myös juuri siitä syystä, että sai olla yksin.

Luontoliikuntaan liittyvät koetut elpymiskokemukset

(väittämät 1=täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä) Sarakkeessa näkyy keskiarvo.

Luontoliikunnan yhteys positiiviseen mielenterveyteen

Positiivinen mielenterveys oli tutkimuksen mukaan yhteydessä terveystekijöihin. Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla sekä heikomman koetun terveydentilan ja fyysisen kunnon omaavilla positiivinen mielenterveys oli alhaisempi. Luontoliikunta-aktiivisuudella oli vahva yhteys positiiviseen mielenterveyteen. Mitä useammin luontoliikuntaa harrasti, sitä parempi oli positiivinen mielenterveys.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Sydänliiton jäsenet ovat aktiivisia luontoliikunnan harrastajia. Luontoliikunta koettiin kokonaisvaltaista hyvinvointia lisääväksi. Luontoliikunnan elvyttävä, psyykkisiä voimavaroja ja mielen hyvinvointia kohentava vaikutus korostui. Aiempien tutkimusten perusteella positiivinen mielenterveys suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta. Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla mielen hyvinvointi vähentää sydäntapahtumien riskiä ja auttaa sopeutumaan sairauteen. Positiivisen mielenterveyden vahvistamiseen tulisikin kiinnittää huomiota vielä enemmän sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyssä ja sairastuneiden hoidossa. Lisätutkimuksia tarvitaan positiivisen mielenterveyden vahvistamisesta luontoliikunnan keinoin.