Siirry sisältöön

Maista, maista mansikkaa – ja muita kesämarjoja

Ensin kypsyvät suomalaiset mansikat ja sitten muut kesän makoisat marjat. Herkullisuuden kylkiäisenä saa aimo annoksen terveysvaikutuksia.

Tuija Pusa
Julkaistu 4.8.2018
Kuva: Tiina Eloranta

Itämeren terveyttä edistävässä ruokavaliossa suositellaan syömään marjoja vähintään 200 grammaa päivässä. Marjoja kannattaakin nautiskella mahdollisuuksien mukaan monipuolisesti. Vaihtelua saa myös ideoimalla erilaisia käyttötapoja. Suomalaiset kesämarjat maistuvat mainiosti sellaisenaan, mutta ne voi sujauttaa myös marjamaitoon, smoothieen, rahkaan tai piirakkaan.

Marjoissa on runsaasti liukoista kuitua, joka muun muassa vaikuttaa edullisesti sokeriaineenvaihduntaan, alentaa kolesterolia ja lisää kylläisyyden tunnetta. Esimerkiksi 100 grammassa mansikoita kuitua on 1,9 grammaa, mustikassa 3,3 grammaa ja mustaherukassa jopa 5,8 grammaa. Lisäksi marjoissa on kasapäin esimerkiksi antioksidantteina toimivia C- ja E-vitamiinia sekä fenolisia yhdisteitä, jotka voivat hillitä tulehdusta ja pienentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Marjoissa on vähän energiaa mutta paljon hyödyllisiä aineita, joten ne ovat oiva valinta myös painonhallitsijalle.

Entäs marjojen sokeri? Marjat kyllä sisältävät luontaisesti sokeria, mutta marjoja ei kannata vältellä sen vuoksi. Terveysvaikutukset ovat nimittäin merkittävämmät kuin sokerin mahdolliset haitat.

Kaikilla marjoilla on hyvät puolensa ja niitä on vaikea asettaa paremmuusjärjestykseen – tärkein tavoite olisi lisätä marjojen syöntiä ylipäätään. Viisainta on herkutella marjoilla kesällä sadon mukaan ja pakastaa koko kimara talven varalle. Myös talviaikaan vitamiinit ja aineet on parempi saada itse marjoista kuin pilleripurkista, sillä terveyshyödyt voi selittyä osittain myös marjoissa olevien yhdisteiden yhteisvaikutuksilla.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset