Omainen mukana terveydenhuollossa

Kun läheinen sairastuu, on luonnollista haluta olla mukana tukemassa ja auttamassa, myös terveydenhuollon käynneillä tai sairaalajaksoilla. Laissa määritellyt omaisen oikeudet eri tilanteissa on hyvä tuntea, jotta terveydenhuollon kanssa asiointi olisi mutkatonta. Arjessa usein on tärkeintä keskustella yhdessä minkälaiset osallistumisen tavat sopivat molemmille ja tukevat hoitoa.

Saako omainen tietoa?

Jos sairastunut aikuinen pystyy itse päättämään asioistaan, hän myös päättää, kenelle hänen terveystietojaan saa kertoa. Omaisella ei siis automaattisesti ole oikeutta saada tietoa, vaikka olisi kuinka läheinen. Siksi terveydenhuollossa usein kysytään, saako tietoja jakaa ja kenelle.

Tämä saattaa omaisesta joskus tuntua tunteettomalta, mutta kyse on sairastuneen yksityisyydensuojasta. Jos lupa on annettu, hoitohenkilökunta voi kertoa tilanteesta. Jos ei, sairastunut voi itse päättää, mitä haluaa jakaa.

Jos taas sairastunut ei ole kykenevä kertomaan tahtoaan esimerkiksi tajuttomuuden vuoksi, on lähiomaisella oikeus saada tarpeelliset tiedot hänen voinnistaan.

Terveydenhuollon käynnille yhdessä

Terveydenhuollossa asiakkaana oleva henkilö voi halutessaan ottaa omaisensa mukaan esimerkiksi lääkärin tai hoitajan vastaanotolle, kuntoutukseen sekä erilaisten terapeuttien ohjaustapaamisiin. Asiasta tulee keskustella yhdessä ja lopulta päätös on aina asiakkaana tai potilaana olevan. Joskus näkemykset poikkeavat ja tällöin voi miettiä minkälaisesta omaisen osallistumisesta olisi juuri teidän tilanteessanne hyötyä?

Sydänsairauden hoitoon liittyy monenlaisia tarpeita ja tunteita. Joskus omaisen läsnäolo sairauteen liittyvissä tapaamisissa on hyvin hyödyllistä. Esimerkiksi sairauden alku- tai muutosvaiheissa yhteinen lääkärintapaaminen voi tuoda molemmille tietoa tilanteesta ja tulevasta, mikä voi helpottaa epätietoisuutta, ahdistusta ja pelkoa. Yhdessä voi jatkossa olla helpompi keskustella asiasta, kun molemmat ovat kuulleet saman. Lisäksi vastaanotolla kysyttäväksi tarkoitetut kysymykset muistetaan todennäköisemmin.

Arjen muutokset ja kuntoutus

Jotkin käynnit ovat erityisen hyödyllisiä tehdä yhdessä. Elintapojen muutokseen, kuten syömiseen, liikuntaan tai omahoidon toteuttamiseen liittyvä ohjaus on hyvä kuulla koko perheen tai talouden voimin. Päivittäiset rutiinit ovat usein yhteisiä, joten muutoskohdissa tarvitaan myös yhteistä panostusta ja suunnittelua. Lisäksi läheisen tuki sairastuneen henkilökohtaisissa muutoksissa on tärkeää.

Kuntoutukseen voi useimmissa tapauksissa ottaa mukaan omaisen, ainakin osaksi aikaa. Kelan sydänkuntoutuskursseilla omainen voi osallistua muutaman päivän ajan ja osaan Sydänliiton kuntoutusta tukevista kursseista voi ottaa omaisen mukaan.

Tilaa yksin käsittelylle

Sairastuneelle on usein kuitenkin myös tärkeää saada käydä läpi sairastumista, sairauttaan ja tilannettaan ilman omaista. Myös omaiselle on hyödyllistä vaihtaa ajatuksia myös perheen ulkopuolisen tahon kanssa. Ulkopuolinen näkökulma ja tuki voi avata huolen solmuja paremmin kuin omien seinien sisällä pohdinta. Tämä voi olla terveydenhuollon ammattilainen tai esimerkiksi vertaistukihenkilö. Myös läheisille on vertaistukea saatavilla.

Käytännön keinoja auttaa eri tilanteissa

Jos läheinen tarvitsee paljon apua terveydenhuollon asioissa tai tulevaisuuden vointi askarruttaa, voi olla hyvä idea järjestellä avun ja tuen mahdollistavat keinot kuntoon ajoissa:

• Asiointivaltuutuksen toisen puolesta asiointiin voi tehdä Suomi.fi verkkopalvelussa. Valtuutus antaa oikeuden hoitaa terveysasioita toisen puolesta, kuten nähdä kirjaukset OmaKanta -palvelussa, asioida Kelassa, tehdä terveydenhuollon ajanvarauksia, hakea lääkkeitä apteekista toisen puolesta.

• Edunvalvontavaltuutuksen tekeminen tarkoittaa varautumista tilanteeseen, että sairastunut ei enää pysty päättämään asioistaan itse. Jos sairastunut ei enää ole oikeustoimikelpoinen, edunvalvonta astuu voimaan ja hoitopäätökset tehdään yhdessä lääkärin ja omaisen kanssa.

• Hoitotahdon voi tehdä kuka tahansa ja missä elämänvaiheessa vain. Hoitotahdon tarkoituksena on esittää toiveensa hoitoon liittyvistä päätöksistä, sellaista tilannetta varten, että on kykenemätön tekemään niitä itse. Omaiselle kannattaa kertoa hoitotahdon olemassaolosta sekä antaa se tallennettavaksi terveystietoihinsa.