Omaisten ja läheisten jaksaminen

Sydänsairauteen sairastuminen vaikuttaa suuresti myös läheisiin ja omaisiin. Huoli läheisen terveydentilasta sekä yhteiseen elämään tulleet väliaikaiset tai pysyvät muutokset kuormittavat mieltä. Omaiset ja läheiset saattavat tuntea jopa suurempaa huolta tilanteesta, kuin sairastunut itse.

Sairastuminen vaikuttaa myös lähellä oleviin

Läheisen sairastuminen voi vaikuttaa myös omaisen terveydentilaan. Psyykkisiä oireita voivat olla levottomuus, ahdistus, alakulo ja jopa masennus. Mahdollisia fyysisiä oireita voivat olla uniongelmat, uupumus tai omien sairauksien tilanteen paheneminen. Toisaalta kokemukset hankalasta tilanteesta selviämisestä sekä mahdollisuudesta auttaa ja tukea voivat myös vahvistaa itseluottamusta ja pystyvyyden tunnetta.

On hyvin tavallista, että ajatukset voivat kohdistua vain sairastuneeseen ja sairauden ympärille. Kun on huolissaan omaisesta, on hankala huomioida itseään ja tunnistaa omia jaksamisen rajoja. Tutut menot ja harrastukset tai yhteys ystäviin voi jäädä.

Omaisella on läheisen sairastumisesta huolimatta lupa olla väsynyt, kaivata omaa taukoa sekä kokea palauttavia rentoutumisen ja ilon hetkiä. Läheinen, joka voi itse hyvin, on paras tuki myös muille.

Minkälaiset asiat voivat vaikuttaa omaisen jaksamiseen

• Sairastuneen moninaiset tunnetilat vaikuttavat herkästi lähellä oleviin. Tukena oleva läheinen vastaanottaa niitä samanaikaisesti, kun omat ajatukset ovat myllerryksessä.
• Arkiaskareiden siirtyminen kokonaan tai suurelta osin omaisen tehtäväksi kuormittaa. Varsinkin lapsiperheen arjen pyörittäminen voi haastaa.
• Myös omaiselle tilanteessa on paljon uutta ja tiedon tarve on suuri. Tiedonhaku ja selvitystyö tapahtuneesta voi olla hankalaa, kun ei itse ole tilanteen keskipisteessä.
• Läheisen sairastuminen voi tuoda pintaan suuria ajatuksia, kuten kuolemanpelkoa ja pohdintaa elämän tarkoituksesta ja arvoista.
• Tulevaisuus saattaa tuntua epävarmalta, koska muutokseen ei ole vielä ehtinyt sopeutua. Muutoksista on luonnollista tuntea surua.
• Omainen tai läheinen voi yhtä lailla kuin sairastunutkin järkyttyä äkillisen sairastumisen kokemisesta. Kriisistä toipumiseen menee aikaa.
• Syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteet nousevat pintaan, kun ympärillä tapahtuu asioita, joita ei voi kokonaan hallita.
• Joskus sairastuminen voi vaikuttaa perheen taloudelliseen tilanteeseen, mikä aiheuttaa stressiä ja huolta.

Mikä voi tukea omaisen jaksamista

• Omista perustarpeista ja hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeistä jaksamisen kannalta, mutta voi jäädä huomaamatta huolen ja kiireen jalkoihin. Hyvin syöminen, riittävä nukkuminen ja lepohetket auttavat jaksamaan myös mieltä kuormittavia asioita.
• Arjen hallinnan tunne voi horjua yllättävien tapahtumien vuoksi. Omaisella on lupa arkirutiinien säilyttämiseen, harrastuksissa käymiseen ja mukavien asioiden tekemiseen. Toisaalta joskus joistakin vaatimuksista höllääminen voi auttaa jaksamisessa.
• Itsenäinen tiedonhaku luotettavista lähteistä voi auttaa epätietoisuuteen. Jos kuitenkin liiallinen selvittely tai keskustelupalstojen selailu alkaa ahdistaa, kevennä hetkeksi ja keskity muuhun.
• Keskusteleminen sairastuneen kanssa kokemuksista auttaa myös omaista. Joskus toiveet keskustelusta tai ajankohdasta eivät kuitenkaan kohtaa. Tällöin kannattaa antaa sairastuneelle aikaa.
• Vertaistuki tarkoittaa kokemusten jakamista saman kokeneen kanssa. Sydänliiton vertaistukihenkilöissä löytyy myös sydänsairastuneiden omaisia. Heihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Joskus ulkopuolisen henkilön kanssa keskustelu on helpompaa kuin tutun ihmisen.
• Ystävien tai muiden läheisten apu ja tuki sekä mahdollisuus keskustella tapahtuneesta kannattaa ottaa vastaan, jos se tuntuu itsestä sopivalta.
• Jos järkytys on suuri tai mieliala on pitkään kovin matala ja omin voimin asian käsittely ei onnistu, on omaisella oikeus hakea apua terveydenhuollosta, esimerkiksi omasta terveyskeskuksesta.
• Jos sairastumisen aiheuttamat taloudelliset huolet tai etuuksien ja tukien hakeminen haastavat, voi omainen tai sairastunut ottaa yhteyttä sosiaalityöntekijään. Hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijät ja -sosiaaliohjaajat työskentelevät yleensä sairaaloissa.