Paine putkistossa vaatii säätöä

Verenpaineen hoito on pitkään ollut vakiintunutta, mutta määritelmät kohonneen verenpaineen tasoista ja hoitotavoitteista saattavat hivenen vaihdella. Eurooppalaiset verenpaineen hoitosuositukset päivitettiin kesäkuussa, suomalaiset Käypä hoito -suositukset noudattelevat pitkälti eurooppalaisia.

Kohonnut verenpaine ei tunnu

Verenpaine syntyy, kun sydän pumppaa veren kierrokselle valtimosuoniin. Painetta, edes kohonnutta, ei yleensä tunne. Sen saa siis selville vain mittaamalla. Nykyisin sekä kohonneen verenpaineen toteaminen että hoidon seuranta perustuvat kotona tehtäviin omiin mittauksiin.

Verenpaine on ihanteellisella tasolla, kun se on yleensä alle 120/80 elohopeamillimetriä (mmHg). Näitä lukemia korkeampi taso on vielä normaalia tai tyydyttävää aina tasolle 140/90 mmHg asti, jonka jälkeen voidaan puhua selvästi kohonneesta verenpaineesta (hypertensio).

Tavallisesti hoitoa suositellaan, kun verenpaine ylittää toistuvasti nämä lukemat. Hoitoa harkitaan jo vähän alhaisemmalla tasolla 130–139/85–89 mmHg ainakin henkilöillä, joilla on jo todettu valtimotauti, esimerkiksi sepelvaltimotauti.

Elintavat aina tärkeä osa hoitoa

Säännöllisesti julkaistavan, suomalaisten terveyttä viiden vuoden välein selvittävän FinTerveys-tutkimuksen tulokset ovat olleet verenpaineen osalta hälyttäviä. Suomalaisten verenpaineet eivät ole viime vuosina juurikaan laskeneet.

Lähes kahdella kolmesta miehestä ja joka toisella naisella on joko verenpainelääkitys tai kohonnut verenpaine. Vaikka verenpaine on todettu kohonneeksi, vain noin puolet käyttää lääkkeitä. Vaarallisen korkea verenpaine (yli 160/100 mmHg) on neljänneksellä eläkeikäisistä ja noin joka kymmenennellä työikäisellä. Suomalaisten verenpaineet ovat varsin korkeat myös eurooppalaisessa vertailussa.

Verenpaine oli mitattu kahdella kolmesta työikäisestä ja neljällä viidestä eläkeikäisestä. Moni siis tietää paineensa, mutta miksi siihen ei puututa? Kohonnutta verenpainetta ei ehkä mielletä haitalliseksi asiaksi, koska se ei yleensä tunnu tai maistu miltään. Kuitenkin sisällä putkistossa vallitseva ”ylipaine” on vaarallista, ensin verisuonille ja itse sydämelle, ja ennen pitkää elimille, joihin verisuonet verta vievät, siis kaikkialle. Muista elimistä haavoittuvaisimmat ovat aivot, ja esimerkiksi verisuoniperäinen muistisairaus onkin Alzheimerin taudin jälkeen yleisin dementian syy.

Syy kohonneeseen verenpaineeseen löytyy usein omista elintavoistamme. Monilla on perimään perustuva taipumus hypertensioon, mutta ylipaino, vähäinen liikunta, tupakointi, alkoholi ja ravinnon suola tuovat taipumuksen herkemmin esiin. Niinpä hypertension ehkäisyssä ja hoidossa pitää aina kiinnittää huomioita elintapa-asioihin.

Miten voin itse vaikuttaa verenpaineeseeni:

Lisää:
liikuntaa
kasvisten käyttöä
täysjyväviljavalmisteiden käyttöä

Vähennä:
suolan käyttöä
stressiä
ylipainoa
alkoholin käyttöä

Lopeta:
tupakointi

Lääkehoito on tarpeen, kun verenpaine on kohonnut

Lääkehoitoa tarvitaan, jos verenpaine on edelleen koholla hyvistä elintavoista huolimatta. Hoidon vähimmäistavoite on kaikilla sama: alle 140/90 mmHg. Jos lääkitys on hyvin siedetty, voidaan tavoitella alle 130/80 mmHg tasoa, ja näin tehdään erityisesti jos henkilöllä on jo valtimotauti, kuten sepelvaltimotauti. Korkeita verenpaineita ei voi pitää ikääntymiseen kuuluvana luonnollisena asiana, vaan hoito toteutetaan kuten nuoremmillakin. Jos henkilöllä on paljon sairauksia, raihnaisuutta ja korkea ikä, voidaan joutua tinkimään verenpaineen hoitotavoitteista, sillä lääkitys ei saa aiheuttaa tarpeettomia haittoja.

Monissa kansainvälisissä tutkimuksissa, ja myös suomalaisessa FinTerveys2017-tutkimuksessa, on käynyt ilmi, että vain alle puolet potilaista on päässyt hoitotavoitteisiin lääkityksestä huolimatta. Tavallisimmat syyt ovat elintapamuutosten epäonnistuminen, liian vähäiset lääkeannokset tai huono sitoutuminen hoitoon.

On tavallista, että lääke unohtuu tai se jätetään ottamatta haittavaikutusten pelossa. Potilaat eivät ehkä tiedä lääkkeen käytön syytä ja perusteita, ja on vaikeata motivoitua vuosia jatkuvaan hoitoon, jos vaiva ei ole vielä aiheuttanut erityisiä oireita. On myös todettu, että hoito onnistuu selvästi paremmin, jos käytetään ns. yhdistelmävalmisteita. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteen pilleriin on pakattu kaksi tai kolme eri tavalla vaikuttavaa ainetta.

Viisi neuvoa hyvään verenpainelääkityksen toteuttamiseen:

• Tiedä, miksi verenpainetta pitää hoitaa. Hoitamalla verenpaine nyt ehkäiset ikäviä sairauksia, jotka kehittyvät salakavalasti vuosien kuluessa.
• Puhu lääkityksestäsi. Jos lääke aiheuttaa haittoja, pyydä lääkäriltäsi vaihtoa toiseen valmisteeseen. Kannattaa myös pyytää yhdistelmäpilleriä. Yksinkertaista lääkehoitoa on helpompi toteuttaa.
• Muista, että elintapahoito tukee lääkehoitoa. Hyvillä elintavoilla on mahdollista jopa korvata yksi lääke.
• Hanki puhelimeen lääkehoidosta muistuttava sovellus. Silloin kännykkä muistuttaa lääkkeen ottamisesta, uuden pakkauksen ostamisesta ja reseptien uusinnasta.
• Ole tietoinen omasta verenpaineestasi. Mittaa painetta ja vie mittaustulokset lääkärille nähtäväksi.

Ei ole yhdentekevää, kuinka kova virta suonissa käy. Onneksi liiallisen kohinan hillitsemiseksi löytyy monenlaisia keinoja, riittävää unta ja lepoa väheksymättä. Jatkuva stressi työssä tai perhe-elämässä kohottaa myös verenpainetta, mutta sen ongelman korjaaminen onkin jo kokonaan toinen tarina.