Suojaako sauna sydäntä?

Suomalaisille sauna on tärkeä osa arkea ja juhlaa. Saunomme kotona ja mökillä, lenkin jälkeen ja ihan muuten vaan. Saunassa mieli lepää, lihakset rentoutuvat ja arjen kiireet unohtuvat. Saunan jälkeen olemme onnellisia ja stressikin helpottaa.

Saunominen on sydänsairastuneellekin turvallista, kun ottaa huomioon muutamia asioita. Lämpö laajentaa verisuonia, jolloin pulssi kiihtyy ja verenpaine laskee. Syke voi nousta keskiraskaan liikunnan tavoin. Jos haluat saunoa pitkään, muista juoda riittävästi ei alkoholipitoista juomaa saunomisen aikana huimauksen ja verenpaineen laskun estämiseksi. Kuuntele kehoasi ja sauno maltillisesti. Voi olla järkevää pitää saunan lämpötila nautinnollisen maltillisena, eikä tavoitella 100 asteen löylyjä. Myös verenpainelääkkeen voi ottaa vasta saunomisen jälkeen.

Suuret lämpötilamuutokset rasittavat sydäntä, joten saunasta hyvin kylmään veteen meno ei ole suositeltavaa. Tällöin verisuonet supistuvat nopeasti ja verenpaine nousee. Myöskään avantouintia ei suositella sydänsairaille, saunan kanssa tai ilman.

Saunomisella on terveyshyötyjä

Säännöllisellä saunomisella on todettu myös tutkimuksen perusteella positiivisia terveyshyötyjä. Professori Jari Laukkasen tutkimusryhmä on todennut suomalaisessa seurantatutkimuksessa, jossa seurattiin keski-ikäisiä miehiä yli 20 vuoden ajan, että säännöllinen 4–7 kertaa viikossa tapahtuva saunominen vähentää 47 prosenttia verenpainetautiin sairastumisen riskiä. Sama kohorttitutkimus osoitti, että paljon saunovilla on pienempi sydänperäisten äkkikuolemien riski kuin kerran viikossa saunovilla.

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskin pienentymisen lisäksi runsas saunominen on yhteydessä pienempään Alzheimerin ja dementian riskiin pitkässä seurannassa. Viikoittainen, säännöllinen saunominen mahdollisesti pienentää hengityselimistön sairauksien riskiä ja heillä, jotka saunovat paljon, näyttäisi olevan myös alhaisempi CRP-tulehdusmerkkiaineen taso.

Sauna ja sydänterveys -tutkimus

Sauna ja sydänterveys -tutkimus selvitti tarkemmin, millä mekanismeilla saunominen vaikuttaa elimistöön ja sydänterveyteen. Tutkimukseen osallistui sata työterveysasiakasta, joiden keski-ikä oli 52 vuotta. Saunominen suoritettiin tutkimussaunassa, jonka lämpötila oli keskimäärin 73 astetta ja muilta osin se muistutti tavanomaista kotisaunaa.

Tutkimuksessa mitattiin paino, kehon lämpötila, verenpaine, valtimoverisuonen joustavuus ja otettiin verikokeita ennen saunaa, heti saunomisen jälkeen ja 30 minuuttia saunasta palautumisen jälkeen. Verisuonten joustavuutta mitattiin kaula- ja reisivaltimosta. Valtimon joustavuutta kuvaavan pulssiaallon nopeutumisen tiedetään kuvaavan valtimoiden jäykistymistä ja olevan yhteydessä lisääntyneeseen sydäntapahtumien riskiin.

Saunominen kesti yhteensä 30 minuuttia ja sen aikana osallistujat kävivät kerran suihkussa. Saunan ja palautumisen aikana tutkimuspotilaat saivat juoda puoli litraa vettä.

Saunomisen vaikutukset elimistöön

Tutkimustuloksena todettiin, että keskimääräinen systolinen verenpaine laski välittömästi saunomisen jälkeen keskimäärin 137 elohopeamillimetristä (mmHg) 130 elohopeamillimetriin ja diastolinen verenpaine 82 elohopeamillimetristä 75 elohopeamillimetriin. Systolinen verenpaine pysyi samalla alhaisemmalla tasolla vielä 30 minuuttia saunomisen jälkeen.

Valtimoverisuonen joustavuutta kuvaava pulssiaallon nopeus laski heti saunomisen jälkeen keskimäärin tasolta 9.8 m/s tasolle 8.6 m/s. Tämä tarkoittaa että valtimoiden joustavuus lisääntyi, mikä on toivottu vaste sydän- ja verenkiertoelimistön kuormituksen kannalta.

Elimistön lämpötila korvasta mitattuna nousi saunomisen aikana noin kaksi astetta ja palautui lähtötasolle saunasta palautumisen aikana. Sydämen syke nousi saunomisen aikana noin 120 lyöntiin minuutissa, joka vastaa keskiraskaan liikunnan syketasoa. Joillakin tutkimuspotilailla syke nousi jopa 150 lyöntiin minuutissa. Sykevälivaihtelu kasvoi saunomisen jälkeen, mikä viittaa autonomisen hermoston tasapainottumiseen ja elimistön stressitilan vähentymiseen.

Monta hyvää vaikutusta

Saunomisen terveysvaikutusten syytä ei vielä tarkoin tunneta, mutta vaikutusten ajatellaan tulevan usean eri mekanismin kautta.

Saunomisen fyysisiä vaikutuksia voidaan verrata reippaaseen kävelyyn. Sydän- ja verenkiertoelimistön positiiviset vaikutukset ilmenevät verenpaineen laskuna, verisuonten joustavuuden lisääntymisenä ja keuhkofunktion parantumisena.

Saunomisen aiheuttama hikoilu lisää nesteen poistumista elimistöstä, joka osaltaan vähentää sydämen rasitusta. Lisäksi saunominen saattaa vahvistavaa immuunijärjestelmää ja vähentää matala-asteista tulehdusta.

Kirjoittajat:
tutkija Tanjaniina Laukkanen, professori Jari Laukkanen Itä-Suomen yliopistosta ja LT Sanna Poikonen Pihlajalinnan aluejohtaja, Itä-Suomen yliopiston Sauna ja sydänterveys -projekti.