Hyppää sisältöön

Valikoiva syöminen voi johtua pelosta

Valikoiva syöminen on yleistä lapsilla, mutta myös moni aikuinen voi tunnistaa vastaavia piirteitä syömisessään. Omaan tai läheisen valikoivaan syömiseen on helpompi suhtautua, jos ymmärtää sen taustalla olevia tekijöitä.

Roosa Joutsi, Ravitsemustieteen maisteriopiskelija
Julkaistu 29.10.2021
Päivitetty 3.11.2021

Monilla on tiettyjä ruokia, joista ei syystä tai toisesta pidä. Toisilla valikoivan syömisen piirteitä on kuitenkin enemmän kuin muilla, ja ne voivat joskus aiheuttaa pulmia sosiaalisissa ruokailutilanteissa tai rajata ruokavalion monipuolisuutta.

Valikoivuus ilmenee monella tavalla

Salaatti ja kastike eivät saa koskea toisiinsa lautasella, parsakaalin maku saa yökkäämään, kastikkeen klimppisyys inhottaa – valikoiva syöminen voi ilmetä monella tavalla. Haluttomuus syödä tiettyjä ruokia liittyy useimmiten niiden aistittaviin ominaisuuksiin, kuten makuun, ulkonäköön tai rakenteeseen. Myös esimerkiksi eri lämpötiloja olevien aterian osien sekoittuminen voi tuntua epämiellyttävältä. Ruokien välttely voi liittyä myös pelkoon syömisen seurauksista, kuten tukehtumiseen tai pahoinvointiin. Aikuisilla valikoiva syöminen kohdistuu ruokaryhmistä eniten kasviksiin ja hedelmiin.

Valikoivaan syömiseen voi liittyä myös ruokaneofobia, eli uusien ruokien pelko. Siinä missä valikoiva syöminen määritellään useimmiten koskemaan vain ennestään tuttuja ruokia, ruokaneofobia kohdistuu nimenomaan uusiin ruokiin.

Valikoivuus ei ole valinta

Lapsilla valikoivaa syömistä on tutkittu melko paljon, mutta aikuisten kohdalla aiheesta on vasta niukasti tietoa. Tiedetään kuitenkin, että monella valikoivuus on alkanut jo lapsuudessa. Sen taustalla voi olla ikäväksi koettuja ruokailutilanteita, joihin on liittynyt esimerkiksi syömiseen painostamista. Myös muut ikävät kokemukset, kuten ruoan joutuminen väärään kurkkuun, voivat olla syynä tiettyjen ruokien välttelyyn. Lapsuuden ruokailutottumukset voivat kantaa aikuisuuteen asti, joten jos lapsuudessa ei ole altistunut laajasti uusille ja erilaisille ruoille, ei niiden syöminen välttämättä tunnu helpolta aikuisenakaan.

Myös geeneillä voi olla näppinsä pelissä: se, mikä maistuu yhdelle miellyttävältä, ei olekaan sitä toiselle. Klassinen esimerkki on korianteri, joka maistuu geenimuunnoksen vuoksi osan suussa saippuaiselta. Perimän tiedetään vaikuttavan esimerkiksi karvaan maun kokemiseen. Eräässä tutkimuksessa valikoivat syöjät arvioivat karvaat ja makeat maut muita ihmisiä voimakkaampina. Tutkimusten perusteella vaikuttaakin siltä, että valikoivat syöjät ovat muita herkempiä erilaisille mauille, hajuille ja ruoan rakenteille. Lisäksi he ovat usein herkempiä inhoreaktiolle. Valikoiva syöminen näyttää olevan jokseenkin periytyvää.

Taipumus valikoivaan syömiseen voi esiintyä yhdessä neuropsykiatrisen oireiden kanssa. Esimerkiksi autismin kirjon henkilöillä valikoiva syöminen on yleistä.

Ruokaneofobia on voinut olla tarpeen ihmislajin historiassa. Epäluuloinen suhtautuminen tuntemattomia ruokia kohtaan on voinut menneisyydessä olla hyödyllistä selviytymisen kannalta, mutta nykyaikana tälle ei ole enää samanlaista tarvetta.

Valikoivuus voi tuoda mukanaan haasteita

Valikoiva syöminen voi aiheuttaa arjessa haasteita esimerkiksi tilanteissa, joissa ei voi täysin vapaasti valita, mitä syö. Muiden valmistama ruoka voi epäilyttää, kun ei tiedä tarkalleen, mitä se sisältää tai miten se on valmistettu. Sosiaaliset ruokailutilanteet voivat tuntua stressaavilta ja ahdistavilta, erityisesti jos kokee muiden suhtautuvan valikoivuuteen ikävästi.

Kukaan ei valitse olla valikoiva syöjä, eikä muiden painostus tai kommentointi tee asiasta yhtään helpompaa. Tässä yhteydessä usein käytettyy sanaan, ”nirso”, liittyy monesti negatiivisia mielikuvia, mikä voi osaltaan vaikuttaa siihen, että valikoivan syöjän on hankala puhua asiasta muille. Vaikka läheiset voivat olla huolissaan ja harmissaan asiasta, on hyvä tietää, ettei valikoivaa syöjää auta painostus tai syyllistäminen, vaan myötätunto ja ymmärrys. Jos syömistilanteet alkavat tuntua yleisesti epämukavilta, saattaa olla vaikea nauttia edes niistä ruoista, joista pitää.

Valikoiva syöminen voi heikentää ruokavalion monipuolisuutta. Tutkimusten mukaan valikoivat syöjät syövät muita vähemmän kasviksia ja hedelmiä. Kaikesta ruoasta ei tarvitse pitää, mutta jos ruokavalio alkaa voimakkaasti kaventua, voi yksipuolinen ja rajattu syöminen aiheuttaa esimerkiksi puutteita ravintoaineiden saannissa, ja siksi jopa häiriöitä elimistön toiminnassa. Valikoiva syöminen voi myös olla oire ARFID-syömishäiriöstä (Avoidant restrictive food intake disorder). Lisätietoa tästä voi lukea Syömishäiriöliiton sivuilta.

Jos valikoiva syöminen haittaa arkea ja terveyttä, kannattaa pyytää apua. Esimerkiksi ravitsemusterapeutin kanssa voi arvioida ruokavalion monipuolisuutta ja riittävyyttä.

Vinkkejä valikoivalle syöjälle

Kuinka tehdä arjesta sujuvampaa

  • Tarkastele millaisia tunteita ja ajatuksia sinussa herää syömiseen liittyen. Anna kaikenlaisille ajatuksille tilaa arvottamatta niitä hyviksi tai huonoiksi.
  • Pohdi etukäteen, miten kerrot asiasta muille. Ruokailuhetkiä helpottaa, kun tiedät valmiiksi, kuinka kertoa ruokarajoitteista kohteliaasti.
  • Anna itsellesi lupa nauttia niistä ruoista, joista pidät. Jos syömisen ilo tuntuu olevan hukassa, kokeile esimerkiksi tietoisen syömisen harjoituksia.

Jos haluat laajentaa ruokavalikoimaasi

  • Kokeile uusia ruokia turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Pienenkin palan maistaminen riittää, kaikkea ei tarvitse syödä. Uuteen makuun tottuminen voi vaatia lukuisia maistamiskertoja, joten ole kärsivällinen. Anna itsellesi aikaa, äläkä vaadi liian nopeita muutoksia.
  • Kokeile yhdistää uusi ruoka sellaisiin makuihin, joista pidät. Voit vaikka kokeilla, miltä ruoka maistuu sinulle mieluisan kastikkeen tai lisukkeen kanssa.
  • Jos ruoan maku tai rakenne tuntuu luotaantyöntävältä, kannattaa kokeilla toista valmistusmenetelmää. Kasviksia voi vaikkapa kypsentää uunissa tai höyryttämällä, ja kalaa voi nauttia paneroituna tai pyöryköiden muodossa. Smoothien sekaan saa piilotettua melkein mitä vain, kasviksista marjoihin. Mausteiden avulla saa taitettua epämieluisia makuja.

Neuvokkaan perheen sivuilta löydät tietoa valikoivasta syömisestä lapsilla.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytynyt 0 tulokset