Villiyrtit ovat parhaimmillaan alkukesästä

Viime vuosina villiyrtit ovat löytäneet tiensä uudelleen keittiöihimme ja jopa ravintoloiden ruokalistoille.

Useimmat villiyrtit ovat maukkaimmillaan alkukesästä ennen juhannusta. Villiyrttien kerääminen kannustaa liikkumaan luonnossa, minkä lisäksi niiden puolesta puhuvat maksuttomuus ja ympäristöystävällisyys, villiyrtit kun kasvavat itsekseen ilman kastelua, lannoitteita tai kasvihuoneita.

Villiyrttien kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin marjojen ja sienien tapaan. Kuusenkerkkiä, koivun lehtiä, mahlaa, juuria ja jäkälää ei kuitenkaan saa poimia ilman maanomistajan lupaa. Vältä keräämästä yrttejä teiden varsilta, asutuskeskuksista, teollisuuslaitosten ja lämpökeskusten läheltä ja alle 50 metrin päässä tiestä. Myöskään lannoitetuilta viljely- ja metsäalueilta sekä torjunta-aineilla käsitellyiltä alueilta ei yrttejä kannata kerätä. Yrtit tulee myös huuhdella huolellisesti ennen käyttöä.

Kerää vain sellaisia kasveja, joita tunnet. Suomen luonnossa on myrkyllisiä kasveja, kuten hukanputki ja myrkkykeiso, jotka voivat pieninäkin annoksina aiheuttaa terveyshaittoja. Turvallisia kerättäviä ovat esimerkiksi kataja, koiranputki, koivun lehdet, kuusenkerkät, maitohorsma, mesiangervo, nokkonen, päivänkakkara, suolaheinä, voikukka ja vuohenputki.

Kotikeittiössä villiyrttejä voi käyttää monella tavalla, esimerkiksi salaateissa, osana leipätaikinaa ja leivän päällä, suolaisen piirakan täytteenä, muhennoksissa, juomissa, smoothieissa tai sosekeitoissa. Käyttövinkkejä ja reseptejä löytyy useista kirjoista, nettisivuilta ja mobiilisovelluksesta.

Villiyrttejä voi verrata ravintoarvoiltaan muihin vihanneksiin. Esimerkiksi nokkonen sisältää runsaasti B-ryhmän vitamiineihin kuuluvaa folaattia, rautaa, K-vitamiinia ja karotenoideja. Kasvisten tavoin villiyrtit syrjäyttävät ruokavaliossa usein muita, mahdollisesti epäterveellisempiä ruoka-aineita.

Villiyrttejä voi säilöä esimerkiksi pakastamalla, kuivaamalla tai säilömällä ne etikkaan. Kylmässä säilytettynä kasvit säilyvät tuoreena muutaman päivän.

Kokeile näitä

• Katajan neulasista voi valmistaa erilaisia juomia ja siirappia, kerkkiä voi käyttää teessä tai salaatissa ja lisäksi marjoilla voi maustaa esimerkiksi kalaa.
• Koiranputken lehtiä voi käyttää keittoihin ja muhennoksiin, salaattiin tai leivän päälle.
• Koivun lehtiä voi käyttää salaattiin, leivän päälle, smoothieissa ja juomien tai teen valmistukseen.
• Kuusenkerkkiä voi käyttää salaatissa, keittoihin ja muhennoksiin, teen valmistukseen tai makeisiin leivonnaisiin.
• Maitohorsman lehtiä voi käyttää salaatissa, keitoissa ja muhennoksissa. Versoja voi käyttää parsan tavoin ja kukkia salaatissa.
• Nokkosen nuoria lehtiä voi käyttää pitkälti kuten pinaattia, esimerkiksi keitoissa ja muhennoksissa, ohukaisissa tai leipätaikinassa sekä smoothieissa. Kuivattuna nokkosta voi käyttää esimerkiksi teejuomana.
• Voikukka on parhaimmillaan keväällä. Lehtiä ja nuppuja voi käyttää salaatteihin ja myös juuria voi käyttää esimerkiksi keitoissa ja muhennoksissa.

Nokkos-smoothie

Kahdelle

Ainekset:

Noin 15 nuoren nokkosen latvaa tai vastaava määrä nokkosen lehtiä

2 kypsää banaania

4 dl rasvatonta maustamatonta jogurttia

2 rkl kurpitsansiemeniä

Valmistus:

Käytä nuoria nokkosia. Soseuta ainekset teho- tai sauvasekoittimella ja tarjoa kylmänä. Koristele siemenillä. Halutessasi voit viipaloida ja jäädyttää banaanin ennen soseutusta, jolloin valmis smoothie on heti kylmä. Jos kaipaat makeutta, lisää 1–2 tl hunajaa tai sokeria.

Lisätietoa villiyrteistä: Suomen luonto, Suomen luonto Villivihannekset-mobiilisovellus, Arktiset Aromit