Koko ura sydämen asialla

Muut tärkeät sydämen asiat, kuusi lasta ja viisi lastenlasta sekä Sydäntutkimussäätiö, saavat hetken tulla toimeen omillaan.

Sydäntutkimussäätiön puheenjohtajan työhön viime vuodet omistautunut Markku S. Nieminen palkittiin Lääkäri 2017 -tapahtumassa merkittävästä elämäntyöstä Pohjola-palkinnolla suomalaisen kardiologian hyväksi.

Lista tehtävistä hengästyttää: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kardiologi, professoriylilääkäri, medisiinisen tulosyksikön johtaja – ja viimeksi Hyksin Sydän- ja keuhkokeskuksen johtaja. Eläkkeelle Nieminen siirtyi 2016.

Hän on ehtinyt vaikuttaa kardiologian erikoisalan kehittymiseen Suomessa, mutta myös kansainvälisesti.

Silti aluksi ei ollut lainkaan varmaa, että hän ryhtyy lääkäriksi.

– Olin päättänyt mennä ja pääsinkin Teknilliseen korkeakouluun, mutta ylioppilaskeväänä ilmoitinkin, että pyrin lääkikseen, Nieminen muistelee.

Oman erikoisalan valintaan vaikutti kuitenkin lopulta sattuma.

– Sisätautien kurssin fantastinen opettaja Antti Eisalo herätti kiinnostukseni alaan, ja kävin kysymässä tutkimusaihetta professori Pentti Haloselta. Laitokselle oli juuri hankittu yksi ultraäänilaite, joka sitten koitui ”kohtalokseni”.

Niemisen sydäninfarktitutkimus vielä alkeellisella ultraäänimenetelmällä synnytti väitöskirjan 1977 ja kansainvälistä kiinnostusta. Ansiokas tutkimusvuosi vierähti jatko-opiskelussa Fullbright stipendiaattina Harvardissa.

Kaikki alkoi verenpaineesta

Verenpaine oli Pohjois-Karjala-projektin aikana noussut keskeiseksi sydänterveyden huoleksi 1970-luvulla. Professori Pentti Siltanen pyysi Niemistä mukaan silloisen Sydäntautiliiton tutkimusasemalle Punainen sydän -projektiin.

Tästä alkoi pitkä yhteistyö Sydänliiton ja sydänyhdistysten kanssa. Nieminen kirjoitti Sydänliitolle Suomen verenpaineohjelman ja luennoi verenpaineesta yhdistyksissä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Seuraavassa vaiheessa lääkintäkenraali Kimmo Koskenvuo tilasi asepalvelusta suorittavalta Niemiseltä puolustusvoimien verenpaineohjelman. Nieminen teki yhteistyötä puolustusvoimien kanssa myös varusmiesten sydänlihastulehdustutkimuksessa.

Työura oli nousujohteinen, mutta sitä ei tehty Niemisen sanoin ”verenmaku suussa”.

– Ohjaajani Juhani Heikkilä muistutti minua nimitysvaiheissa, että sinne voi aina panna nimensä ja ilmoittaa näin olevansa käytettävissä. Tätä periaatetta olen yrittänyt noudattaa. Olen myös kiitolllinen siitä, että esimieheni ymmärsivät antaa toimintaan tilaa ja mahdollisuuksia.

Ja Nieminen oli vastuussa myös silloin, kun kirurgian professorit Severi Mattila ja apulaisylilääkäri Ari Harjula halusivat käynnistää valtavalla innostuksella Suomessa ensimmäistä sydänsiirto-ohjelmaa.

Nieminen huomautti heille, että sitä varten pitää olla luotettava sydänbiopsiatekniikka ja seuranta. Sen hän teki ja laati myös Meilahden sairaalan ensimmäisen sydänsiirtopotilaiden hoito-ohjelman yhdessä professori Mattilan kanssa. Pari sataa ensimmäistä sydänsiirtopotilasta kävi Niemisen tutkittavana.

Missiona sydämen vajaatoiminta ja vanhenevan sydämen tutkimus

Niemisen tutkimusaiheet ovat olleet usein aikaansa edellä. Rytmihäiriökardiologiaan suhtauduttiin aikoinaan nihkeästi, mutta nyt tilanne on toinen. Sydämen vajaatoiminnan tutkimuslinja toi suomalaiselle sydäntutkimukselle huomattavaa kansainvälistä näkyvyyttä.

– Tarvitsemme nyt lisää kliinisiä tutkimuksia ikääntyvän väestön sydänongelmista. Tämä edellyttää ihmisen perusfysiologian ja ikääntymiseen liittyvien sydämen rakenteellisten muutosten tutkimusta.

Enää ei riitä pelkästään se, että lääkäri tuntee sydämen rakenteen. Hänen pitää osata kuvata tilanne potilaalle ymmärrettävästi. Miksi suorituskyky heikkenee? Miksi sydämeen on kehittynyt läppävika ja milloin sitä pitäisi hoitaa?

Vanhenevan väestön sydämen vajaatoimintaa ja aorttaläpän ongelmia ja toimenpiteiden vaikuttavuutta tutkitaankin parhaillaan.

Toinen Niemiselle tärkeä tutkimuslinja on ollut tulehdusmekanismit sepelvaltimotaudissa. Tutkimus eteni 2000-luvulla geneettisten tekijöiden osuuteen ja uudelleen hampaiston sairauksien ja tulehdusten yhteyteen valtimotaudissa, mitä Nieminen oli jo aiemmin tutkinut.

– Päätin kymmenisen vuotta sitten olla ottamatta uusia tutkimushankkeita johdettavaksi. Tavoitteena on ollut jättää tarpeeksi tilaa ja vastuuta myös nuorille tutkijoille, jotka ovat hienosti jatkaneet tutkimuksia.

Sydänpotilaiden tulevaisuus

Markku S. Nieminen on huolissaan sydänpotilaiden tilanteesta, vaikka moni asia on mennytkin eteenpäin. Lähetteiden määrä kasvaa nopeammin kuin rahoitus.

– Digitalisaatio ei korvaa asiantuntijan tekemää arviointia. Sydänongelman hoitaminen vaatii tutkimuksia ja vahvaa asiantuntijaorganisaatiota. Meidän pitäisi saada sisätautilääkäreitä ja kardiologeja myös terveyskeskuksiin, Nieminen toteaa.

Hän sanoo suoraan, että ei ole hyväksyttävää lähettää vaativan toimenpiteen jälkeen sydänpotilasta perusterveydenhoitoon kuin mustaan aukkoon. Moni potilas tarvitsee nykyistä tiiviimpää seurantaa.

– Yhdessä Sydänliiton kanssa Sydäntutkimussäätiön tulisi luoda yhteinen toimintamalli, jolla ikääntyvän väestön sydänongelmia pystytään tutkimaan ja hoitamaan jatkossa, Nieminen sanoo.

Kun valtion tutkimusrahoitus on kutistunut kymmenesosaan, Sydäntutkimussäätiöllä on merkittävä tehtävä tutkimuksen rahoittajana.

Markku S. Nieminen on Suomen ensimmäinen kardiologian professori. Hän ollut mukana kardiologian kehityksessä Suomessa aina sepelvaltimoiden kuvauksesta ensimmäisiin sydänsiirtoihin, pallolaajennuksiin ja rytmikardiologian toimenpiteisiin. Hän on yksi kansainvälisesti ansioituneimpia ja verkostoituneimpia suomalaisia lääkäreitä, jolla on yli 400 vertaisarvioitua julkaisua tieteellisissä lehdissä. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti kansainvälisissä tehtävissä, mm. Euroopan kardiologisessa seurassa ESC:ssä.