Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Sydämen rakenne

Sydän on lihaspumppu, joka muodostuu neljästä lokerosta: kahdesta eteisestä ja kahdesta kammiosta.

31.8.2018
·
Mikko Syvänne ja Anna-Mari Hekkala
·
Sydän ja suuret verisuonet. 1 yläonttolaskimo, 2 alaonttolaskimo, 3 oikea eteinen, 4 kolmiliuskaläppä, 5 oikea kammio, 6 keuhkovaltimon läppä, 7 keuhkovaltimo, 8 vasen eteinen, 9 hiippaläppä, 10 vasen kammio, 11 aorttaläppä, 12 aortta.

Sydänlihas koostuu säikeistä, jotka ovat järjestäytyneet rinnakkain ja peräkkäin. Säikeiden rytminen lyheneminen ja piteneminen saavat aikaan sydämen pumppausliikkeen.

Eteiset ja kammiot

Eteiset ottavat vastaan sydämeen tulevan veren ja toimittavat sen kammioihin eteenpäin pumpattavaksi.

Veri virtaa sydäntä kohden laskimoita pitkin. Kehon yläosista tulevat laskimot yhtyvät yläonttolaskimoksi, joka laskee oikean eteisen yläosaan. Kehon alaosista ja sisäelimistä tulevat laskimot laskevat oikean eteisen alaosaan. Oikeasta eteisestä veri kulkee edelleen oikeaan kammioon, joka pumppaa sen keuhkovaltimoiden kautta keuhkojen hiussuoniin. Niissä veri luovuttaa aineenvaihdunnassa kertyneen hiilidioksidin ja täydentää kuluneet happivarantonsa (pieni verenkierto).

Happeutunut veri kulkee keuhkolaskimoita myöten vasempaan eteiseen ja sieltä vasempaan kammioon, joka pumppaa veren aortan kautta muualle elimistöön paitsi keuhkoihin (iso verenkierto),

Eteiset (lat. ja engl. atrium) ovat ohutseinäisiä, mutta seinämissä on aktiivisesti supistuvaa lihaskudosta, joka auttaa kammioiden täyttymisessä ja tehostaa sydämen pumppausvoimaa. Eteiset erottaa toisistaan väliseinä eli septum (engl. atrial septum). Sikiökaudella eteisväliseinässä on aukko, jonka kautta veri ohittaa keuhkot. Syntymän jälkeen keuhkoverenkierron käynnistyttyä aukko sulkeutuu ja sen kohdalle jää pieni kuoppa nimeltään soikea ikkuna (lat. foramen ovale). Noin joka neljännellä aukko sulkeutuu vain toiminnallisesti (eli sen kautta ei normaalisti virtaa verta) läppärakenteella, jonka vasemman eteisen korkeampi paine pitää suljettuna.

Kummassakin eteisessä on umpipussimainen uloke, jota kutsutaan eteiskorvakkeeksi.

Kammiot (lat. ventriculus, engl. ventricle) tekevät sydämen varsinaisen pumppaustyön, jonka perusteella määritetään sydämen toimintavaiheet, systole ja diastole. Oikea kammio on pienempi ja ohutseinäisempi, koska se pumppaa verta keuhkovaltimoon, jonka normaali paine on korkeintaan 30/15 elohopeamillimetriä (mmHg). Vasen kammio tarvitsee suuremman koon ja paksumman seinämän pumpatakseen verta eri puolille elimistöä valtimoiden kautta, joiden paine on 120/80 mmHg. Oikean ja vasemman kammion välissä olevaa sydänlihaksen osaa kutsutaan kammioväliseinäksi (engl. ventricular septum).

Läpät

Läpät ohjaavat veren oikeaan suuntaan.

Sydämessä on neljä läppää huolehtimassa veren oikeasta kulkusuunnasta toiminnan eri vaiheissa:

  • kolmiliuska- eli trikuspidaaliläppä oikean eteisen ja kammion välissä
  • keuhkovaltimo- eli pulmonaaliläppä oikean kammion ja keuhkovaltimon välissä
  • hiippa- eli mitraaliläppä vasemman eteisen ja kammion välissä
  • aorttaläppä vasemman kammion ja aortan välissä.

Keuhkovaltimo- ja aorttaläpässä on kolme puolikuun muotoista läppäpurjetta (niistä käytetään joskus yhteisnimitystä semilunaari- eli puolikuuläpät). Eteis-kammioläpät ovat rakenteeltaan keskenään samanlaiset, paitsi että oikean puolen läpässä on kolme ja vasemman puolen läpässä kaksi läppäpurjetta. Läppäpurjeisiin kiinnittyvät ohuet läppäjänteet (kordat), jotka jännittyvät läpän sulkeutuessa ja estävät sitä retkahtamasta eteisen puolelle. Läppäjänteet kiinnittyvät kammion seinämään nysty- eli papillaarilihasten välityksellä.

Läppäpurjeiden tyvet kiinnittyvät sidekudoksiseen renkaaseen (lat. ja engl. annulus).

Sydänpussi

Sydänpussi ympäröi sydäntä.

Sydänpussi (lat. ja engl. pericardium) on sydäntä ympäröivä sidekudoksinen kalvo. Se koostuu sisä- ja ulkolehdestä. Lehtien välissä on normaalisti pieni määrä kudosnestettä voiteluaineena. Sairaustiloissa nesteen määrä voi huomattavasti lisääntyä.

Sepelvaltimot

Sepelvaltimot kulkevat sydämen ulkopinnalla ja vievät verta sydänlihakselle. Sepelvaltimot lähtevät aortan tyvestä heti aorttaläpän yläpuolelta. Seuraavassa esitetään tärkeimpien sepelvaltimohaarojen suomenkieliset nimet ja niiden yleisesti käytetyt, englanninkieleen perustuvat lyhenteet.

Vasen sepelvaltimo lähtee lyhyellä yhteisellä haaralla (vasen tyvihaara, LM). Sitä on kutsuttu leskentekijäksi, koska sen ahtautuessa ennuste ilman hoitoa on huono. Vasemman kammion etupintaa pitkin kulkee eteen laskeva haara (LAD), joka usein jaetaan a-, b- ja c-osiin tärkeimpien sivuhaarojen kohdilta. LADa on tämän haaran tyviosana erittäin tärkeä, koska se ruokkii suurta osaa vasemmasta kammiosta. LAD:n vasemman kammion sivuseinään suuntautuvia sivuhaaroja kutsutaan diagonaaleiksi (LD tai D), vastakkaiseen suuntaan kammioiden väliseinää (lat. ja engl. septum) ruokkivia haaroja septaalihaaroiksi.

Toinen vasemmasta tyvihaarasta lähtevä suoni on kiertävä haara (LCx tai Cx). Se ja sen tärkeä sivuhaara, LOM tai OM, suonittavat vasemman kammion sivuseinämää.

Oikea sepelvaltimo (RCA) lähtee aortan vastakkaiselta puolelta. Sen sivuhaaroja ovat oikean kammion haara (RV) ja RAM-haara, jotka ruokkivat oikeaa kammiota. RCA kiertyy sydämen alapinnalle, jossa se jakautuu päätehaaroihinsa: taakse laskeva haara (RPD tai PD) ja taka-sivuhaara (RPL tai PL). Nämä haarat suonittavat vasemman kammion taka-, ala- ja sivuseinämää. PD-haarasta lähteen myös septaalihaaroja kammioväliseinän takaosaan.

Normaalien sepelvaltimoiden suonitusalueet vaihtelevat yksilöllisesti. LM ja LAD ovat aina tärkeitä suonia. Sitä vastoin LCx:n ja RCA:n kokosuhde vaihtelee: puhutaan jommankumman dominanssista eli vallitsevuudesta. Tämä merkitsee yksinkertaisesti sitä, että 85 %:lla ihmisistä PD- ja PL-haarat tulevat RCA:sta, lopuilla 15 %:lla LCx:stä tai sekä RCA:sta että LCx:stä tasapainoisesti. Pienikokoista RCA:ta kutsutaan joskus hypoplastiseksi, mikä on normaalivaihteluun kuuluva yksilöllinen ominaisuus, ei poikkeavuus.

Lue seuraavaksi

S
Sydänsairauksien tutkimukset
Lue artikkeli
S
Sydänsairauksien tutkimukset
Lue artikkeli
S
Sydänsairauksien tutkimukset
Lue artikkeli