Sydänliiton hyvinvoinnin ja sydänterveyden verkkopalvelu

Kotimaisten marjojen lumoissa

Satu Hovi innostuu kotimaisista marjoista vuosi vuoden jälkeen. Marjat ovat tietokirjailijan mukaan terveyspommeja, joita hän kerää metsistä, pelloilta ja puutarhasta.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 19.8.2019
Pihlajanmarjoista tehty mehu on Satu Hovin lempimehu. Kuva: Tiina Eloranta

Lapsena Satu Hovi oikaisi usein lehmälaitumen halki. Ämpärillä tyttö painoi laidunta ympäröivää sähköaitaa alas niin, että hän pääsi helposti aidan yli. Paluumatkalla uteliaat lehmät tai hiehot halusivat työntää turpansa kulkijan marjaämpäriin ja maistaa.

– Oli täysi työ varjella saalista, Satu muistelee lapsuuden marjaretkiä.

– Jos menin hame päällä metsään, saattoi lehmä syödä hameenhelmaa, ja välillä sain kiskoa hametta lehmän suusta samalla kun varjelin marjasaalistani.

Nyt hän marjastaa kissojen kanssa. Lähimetsään kissat seuraavat mielellään, mutta ne haluaisivat, että Satu kääntyy takaisin.

– Kun edelliset kissani Muppe ja Kielo olivat vielä elossa, he kulkivat puulta puulle mukanani naukuen. Välillä he pyrähtivät runkoa pitkin ylös.

Satu tulkitsi, että kissat naukuivat ”Käännytään jo kotiin, ei täällä ole mitään”. Kun Satu vihdoin kääntyi kotimatkalle, kissojen kulku muuttui iloiseksi tanssiksi, naukuminen loppui ja kissat johdattivat hänet tietä pitkin kotiin.

Marjat luonnollinen osa ruokaa

Tietokirjailija Satu Hovin lapsuus vierähti maatalon touhuissa Pornaisissa. Marjojen käyttö ja marjastus kuuluivat luonnollisena osana ruokaan jo silloin.

Myös villiyrtit ja sienet tulivat Sadulle tutuiksi. Äiti neuvoi keräämään kantarelleja, lampaankääpiä, suppilovahveroita, orakkaita, maamunia ja niitä sieniä, joista tulee maitoa. Villiyrteistä äiti innostui, kun Pornaisten Maatalousnaisten illoissa opetettiin muun muassa laittamaan kulho ylösalaisin voikukkien päälle nurmelle, jotta ne eivät kasvaisi kitkerän makuisiksi, Satu kertoo. Äiti tarjosi Sadulle ja Jyrki-veljelle myös ahomansikan ja vadelman lehdistä tehtyä teetä.

– Ne maistuivat meidän molempien mielestä ruoholle, Satu muistelee.  – Eivätkä voikukatkaan kadonneet lautasiltamme.

Nokkoskastike perunoiden ja keitettyjen kananmunien kanssa on kuitenkin säilynyt kesäherkkuna lapsuudesta saakka.

Muutaman vuoden mittaan Satu on raivannut tilaa puutarhakasveille kotipihallaan Pornaisissa. Etupihalla kasvaa mustikkaa ja vähän puolukoita, muutama pensasmustikkakin. Puutarhasta löytyy myös musta- ja viherherukkaa.

– Viime vuonna innostuin hankkimaan myös muutamia savumustikoita ja ruohokanukoita. Åbergan kartanosta sain ukkomansikkaa, joita laitoin yrttipenkkiin maanpeitekasviksi. Muutama marjakin tuli tänä vuonna, joten onnistuimme poimimaan kartanon puistosta sekä ukkoja että akkoja. Ukkomansikkahan on kaksikotinen eli marjan tuottamiseen tarvitaan sekä uros- että naaraskasveja, Satu selvittää.

Savumustikka ei kuulemma vielä tuottanut marjoja, mutta pihamaalta löytyy varmempisatoiset marjatuomipihlaja, marjasinikuusama, orapihlaja, pensaskarpalo ja ruusukvitteni.

Pihaa ympäröi mäntyvaltainen sekametsä, josta löytyy metsävadelmia, ja puolukkakallio löytyy lyhyehkön matkan päästä. Satu poimii mielellään vadelmia, sillä niitä voi poimia välillä selkä suorana ja välillä kumartuen.

– Kyyryssä poimimisesta en pidä. Ostoslistalla onkin pitkävartinen poimuri, jolla mustikoiden ja puolukoiden poimiminen on helpompaa.

Satu Hovi

Satu Hovi on innostunut marjojen ohella keskiaikaisista yrteistä, joita hän kuivaa ja käyttää ruoanlaitossa, juomissa ja leivonnassa. Kuva: Kai Kankaanpää

Kesän ja syksyn marjat tarjoavat puuhaa

Suomalaisista marjoista Satu Hovi suosittelee puutarhamansikkaa, josta voi käyttää sekä marjoja että lehtiä. Mansikasta saa runsaasti mineraaleja ja C-vitamiinia.

– Puutarhamansikka on maukasta sellaisenaan esimerkiksi sinihomejuuston kera tarjoiltuna ja taipuu loistavasti myös suolaisiin ruokiin. Erityisen herkullista on mansikkakastike grillattujen bratwurstien kanssa.

Satu on rakastunut myös tuoksuvatukan makuun.

– Ihana viinimäinen herkku, joka on aivan liian tuntematon.

Tuoksuvatukat Satu pakastaa ja käyttää niitä erityisesti juomin. Lehdet sopivat teeksi, erilaisiin juomiin ja viherjauheeksi.

– Tosin marjat ovat hyvänäkin kesänä pienikokoisia, eikä saalista saa kerralla paljoa.

Satu iloitsee siitä, että pihlajanmarjoja tulee runsaasti. Pihlajanmarjoista tehty mehu on hänen lempimehunsa.

– Se juodaan vasta seuraavana keväänä tai kesänä vuoden säilyttämisen jälkeen. Myös kuivatut pihlajanmarjat ovat maukas naposteluherkku, ja ne sopivat myös leipätaikinan tai uunikanan sekaan.

Tarkoin valikoituja marjoja

Kaikkia marjoja ei ole syytä maistaa eli pitää poimia vain niitä marjoja, joita ehdottomasti tuntee. Sama koskee villiyrttejä ja sieniä.

Satu Hovi on huolellinen kasvien tunnistamisessa.

– Opetan myös kursseillani, että jokainen poimittu kasvi ja marja on tunnistettava 100 prosenttisesti, 95 prosenttia ei riitä. Olen jättänyt monia yksilöitä metsään, kun olen ollut vain 97 prosenttisen varma.

Helmikuussa 2019 Readme.fi-kustantaja julkaisi Sadun kirjan Marjat. Kirjassa esittäytyy liuta kotimaisia marjoja, sekä luonnon villejä antimia että puutarhoista tuttuja viljelykasveja. Kirjan kattausta lisäävät ruokaohjeet, jotka lukija löytää kunkin esitellyn marjan yhteydestä.

– Olen ylpeä kirjasta ja innostunut siitä, että luonnosta ja pihoista löytyy noin paljon syötäviä marjoja. Toivon, että tämän kirjan myötä niitä hyödynnetään enemmän, ja erityisesti toivon marjoja enemmän suolaisiin ruokiin sekä kodeissa että ravintoloissa.

 

Sadun vinkit marjaretkeläiselle

  1. Kerää marjoja vain kuivalla säällä, ja silloinkin vain kuivia ja puhtaita marjoja.
  2. Lähde keruumatkalle asiallisesti pukeutuneena. Älä unohda silmälaseja, jos tarvitset niitä.
  3. Ota puhelin mukaan ja tarkista, että akku on ladattu.
  4. Poimi vain niitä marjoja, jotka ehdottoman varmasti tunnistat.
  5. Kerää marjat koriin tai ämpäriin, koska muovipussissa marjat rikkoutuvat.
  6. Jatkokäsittele marjat mahdollisimman pian, mieluiten heti poiminnan jälkeen.

 

Marjat – suomalainen terveyspommi

Suomalaisissa marjoissa on enemmän vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja kuin monissa tuontihedelmissä. Marjoja kannattaa syödä noin kaksi desilitraa päivässä, mielellään monipuolisesti ja useampaa lajia. Näin marjojen terveyttä edistävät ominaisuudet saa parhaiten hyödyksi. Kotimaisten marjojen syöminen on myös ekologisempaa kuin tuontihedelmien käyttö.

Satu Hovi: Marjat - Tunnistaminen ja viljely, terveysvaikutukset, reseptit.

Satu Hovi: Marjat – Tunnistaminen ja viljely, terveysvaikutukset, reseptit. Readme.fi, 2019

Lue seuraavaksi