Siirry sisältöön

Täytin juuri 73 vuotta. Äitienpäivän jälkeisenä maanantaina heräsin klo 6, käväisin wc:ssä ja palasin petiin. Oli outo tunne rinnassa, sydän löi kiihkeästi. Mittasin verenpaineen, pulssi 159 ja jokin sydänmerkki vilkkui nurkassa. Yläpainetta en muista mutta alapainekin oli yli 100. En muista tarkemmin, koska hyppäsin melkein kattoon. Otin disperiinin, sitten otin Bisoprololin ja toisenkin. (Olin saanut sitä varmuuden vuoksi neljä vuotta aiemmin lääkäriltä, kun oli kerran yöllä havainnut tiheärytmisyyttä joka ei meinannut lakata ja nyt avasin ekan kerran). Tunnin kuluttua herätin poikani ja avopuolisonsa, kun olivat luonani juhlistamassa synttäri/äitienpäivää (söimme ja joimme viiniä pihalla ihanassa lämpimässä säässä). Pyysin soittamaan ambulanssin. Minut vietiin Lohjan sairaalaan, koska eteisvärinä ei talttunut ambulanssin konstein. Eikä sairaalassakaan auttanut muu kuin sähkö lopulta.
Olen seuraillut verenpainettani silloin tällöin, koska kaikilla tuntemillani ikätoverinaisilla on verenpaine- ja tiesmitä lääkityksiä. Minulla ei mitään ja toivon kaiken jatkuvankin niin. Olen 25 vuotta syönyt magnesiumia, ubikinonia ja kalaöljyä päivittäin, talvisin ja sadekesinä myös D-vitamiinia, lisäksi B-vitamiinia pari kertaa viikossa sekä satunnaisesti sinkkiä ja harvoin seleeniä. Näillä omilla määräyksilläni on selvitty tähän asti. Kokonaiskolesteroli ylärajoilla, mutta Hdl korkea. Kaikki muut arvot hyvät. Verikoe on otettu vuosittain ja omatoimisesti tsekkailen myös niitä. Päivittäin pikkulenkki koirien kanssa ja soutua kuntosalilla 2-3 kertaa viikossa (2 km/6 min 20 sek. noin, sykettä en ole uskaltanut yli 140 päästää, kun en tiedä onko turvallista). Omakotitalo tarjoaa hyötyliikuntaa lisäksi.
Sairaalareissun jälkeen olen mitannut paineet päiväkirjaan muutaman kerran päivässä. Päivisin rasituksen jälkeen palautuvat hyvin alle 130 ja 75 ja syke 65-70. MUTTA järkyttävä huomio: olen mitannut heti herätessi puolinukuksissa ja paine on ollut 166-184 ja 90 syke 69-77. Eli kuolema uhkaa nukkuessani aina niin syvää untani. Jorvissa todettiin uniapnea joskus 20 vuotta sitten ja minulle valettiin kiskot, jotka ovat vuosia olleet sopimattomat, enkä niitä voi käyttää, en ole ikinä kokenut niitä hyödyllisiksi hankaliksi vain, valitettavasti. Minulle määrättiin kuukaudeksi flimmerin jälkihoitoon Eliquis 5mg 1+1/pv ja Bisoprolol 2,5 mg 1/2 aamuisin. Eilen lisättiin myös illaksi 1/2, mutta vaikka otin sen vasta kello 23 niin sama meno klo 7 heräämisessä jatkui. (Alkoholilla ei osuutta asiaan.) Pelottaa, ettei tälle mahdeta mitään ja saan aivoinfarktin, enkä edes kuolisi suoraan. Help!
Kiitos etukäteen!
Kati

27/05/2018

Kati

Vastaus

Anna-Mari Hekkala
Julkaistu 22.9.2018

Eteisvärinä on tavallinen rytmihäiriö, jonka ilmaantuminen liittyy usein ikääntymiseen. Toki monet muutkin tekijät voivat altistaa eteisvärinälle. Kysyjän tapauksessa sellainen tekijä on esimerkiksi hoitamaton uniapnea.

Myös verenpaine tahtoo nousta ikääntyessä ja monet tarvitsevat hoidoksi lääkityksen. Kysyjän elintavat vaikuttavat terveellisiltä, liikuntaakin tulee harrastettua monipuolisesti. Kannattaa vielä kiinnittää huomiota ravinnon suolamäärään, ja tummia makeisia (lakritsi ja salmiakki) tulee välttää, sillä ne saattavat nostaa verenpainetta. Lisäksi kannattaisi pohtia uudelleen, eikö uniapnean hoidoksi todellakaan ole mitään toimivaa ratkaisua näköpiirissä. Jos verenpaine ei tasoitu normaalilukemiin, pitää aloittaa toimiva lääkitys.

Eteisvärinätaipumus on yleensä pysyvä. Eteisvärinäkohtaus tulee siis joskus toistumaan. Seuraavalla kerralla se on kuitenkin helpommin hallittavissa, kun käytössä on jo beetasalpaaja (bisoprolol), joka rauhoittaa sykettä myös eteisvärinäkohtauksessa. Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön vaara, sillä rytmihäiriön aikana veren liikkuminen eteisissä on hidastunutta ja silloin saattaa muodostua paikallinen verihyytymä. Hyytymä lähtee mieluusti liikkeelle verivirran mukana, ja valitettavan usein päätyy aivoihin. Tätä haitallista tapahtumaa ehkäistään käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä eli antikoagulanttia. Kysyjän tapauksessa käytössä on Eliquis-niminen valmiste. Useimmat potilaat tarvitsevat lääkkeen pysyvästi, ei kuukauden kuurina kuten kysymyksessä kerrotaan. Päätökseen hoidon kestosta vaikuttavat potilaan ikä, sukupuoli ja muut sairaudet. Kysyjän tapauksessa riskipisteiksi on ilmeisesti laskettu yksi kappale (ikä yli 65 vuotta), mutta aika pian on tiedossa lisäpiste naissukupuolesta ja koska verenpainekin näyttäisi olevan koholla, riski on suurentunut. Tässä tapauksessa harkitsisin vakavasti Eliquis-lääkkeen jatkamista pysyvästi. Aivoinfarkti ainakin tulisi tehokkaammin ehkäistyä.

01/06/2018

Anna-Mari Hekkala

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset