Siirry sisältöön

Olen viitisen vuotta potenut eteisvärinää ja verenpainetautia. Lääkitykseni on Tambocor 200mg, Emconcor 1,25mg/aamu, Marevan viikkoannos/46,5mg ja Telmisartan puolikas 20mg/aamu.
Mitä mahdollisia haittavaikutuksia Tambocorin ja Marevanin käytöstä on esim. maksalle ja munuaisille: Kuinka usein ja mitä lb-tutkimuksia:pitäisi tehdä?
Tammikuussa 2014 on tehty sydämen uä-tutkimus, missä normaalin puitteissa oleva löydös, pienet mitraali- ja trikuspidaalivuodot ja lievä diastolinen vajaattoiminta. Voisitteko ystävällisesti kertoa selkokielellä uä-tutkimuksen tulokset? Kuinka usein uä-tutkimus tulisi tehdä?
Vielä kysyisin kumpi eteisvärinä on pitkän päälle enemmän sydäntä rasittavaa, siis hidas- tai nopea flimmeri? Minulla on molempia, viimeaikoina kuitenkin hidasta on useammin.
Lämmin kiitos vastauksestanne ja hyvää kevättä.
Minulle ei ole määrätty mitään rutiininomaisia kontrollikäyntejä kardiologiselle poliklinikalle vaan kliininen kontrolli vuosittain omalla terveysasemalla
Tämä on ilmeisesti minulle räätälöity hoitosuunnitelma.

19/01/2016

Eläkemamma

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 19.1.2016
Päivitetty 4.6.2018

Käytetyt lääkkeet eivät vahingoita maksaa eivätkä munuaisia. Marevaniin liittyy suurentunut verenvuodon riski. Tambocor ei oikein käytettynä aiheuta muita kuin keskushermostoperäisiä haittavaikutuksia (näköhäiriöitä, outoa huimauksenkaltaista tunnetta päässä), mutta ellei näitä ole ollut tai ne eivät ole olleet haitallisia, niitä ei alkuvaiheen jälkeen ole odotettavissa. Sydämen tila voi vuosien saatossa muuttua. Koska Tambocor estäessään rytmihäiriöitä hidastaa sydämen sähköisiä ilmiöitä, ajan oloon pulssi voi hidastua tai voi tulla eteis-kammiojohtumisen häiriöitä. Siksi EKG:n rekisteröinti vähintään vuosittain tai jos pulssissa ilmenee poikkeavuutta on tarpeen. Verikokeilla etsitään piilevää verenvuotoa (hemoglobiini), ja vaikka lääkkeet eivät vaikuta maksaan eivätkä munuaisiin, näidenkin elinten toimintakokeita seurataan. Suolatasapainokokeita seurataan, koska muutokset niissä saattavat lisätä rytmihäiriöalttiutta. Muiden kokeiden (mm. kilpirauhas-, kolesteroli- ja verensokeriarvot) ottaminen perustuu yksilölliseen harkintaan. Ellei erityisiä ongelmia ole, vuosittaiset verikokeet riittävät, paitsi INR, jota tietysti seurataan useammin.

Ultraäänitutkimuksessa pienet läppävuodot ovat normaaleja ilmiöitä, jotka kirjataan vain vertailukohdaksi mahdollisia seurantatutkimuksia varten. “Diastolinen dysfunktio” tarkoittaa vasemman kammion täyttymisvaiheen (diastolen) jähmeyttä, joka lievänä on normaaliin ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Ultraäänitutkimuksta ei seurannassa tarvitse rutiininomaisesti toistaa, voinnin seuranta ja sydämen kuuntelu riittävät pitkälle.

Eteisvärinän eri muodoista sydäntä varsinaisesti rasittaa vain pitkään (kuukausia tai vuosia) jatkuva nopea eteisvärinä, jonka taajuus on levossakin yli 110/min. Vähemmän nopea jatkuva tai kohtauksittainen eteisvärinä voi aiheuttaa epämiellyttävää tykytystä, mutta ei sen suurempaa vaaraa. Verenkierron tarpeisiin nähden liian hidas pulssi, oli sitten normaali rytmi tai eteisvärinä, aiheuttaa väsyvyyttä ja heikotusta. Hoitona on hidastavan lääkityksen vähentäminen tai tahdistin.

19/01/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset