Hei.
Olen 30 vuotias, normaalipainoinen, kovasti liikuntaa harrastava mies (liikun n. 4-7krt/vk). Tällä hetkelläkin Cooper tulos >3000m, puolimaraton <1:50h. Työterveyslääkäri kuuli sivuäänen sydämessäni ja lähetti kardiologin vastaanotolle. UÄ:ssä kardiologi totesi, että aorttastenoosi, aorttaläppä aukeaa täysin, mutta gradientti 8-9. Muuten ei poikkeavaa. Tietoihini jäi diagnoosi aorttastenoosi. Yritin kysyä kardiologilta, mitä tästä eteenpäin ja sain vastaukseksi, että ei mitään, tilanne täysin marginaalinen. 40-50 vuotiaana voisi uusiksi sydämen ehkä ultrata, jos oireita ei ilmene. Löydeksellä ei merkitystä, epäili geenejä. Itsellä ei ikinä ole liittynyt rintakipua rasitukseen tai rytmihäiriö tuntemuksia ole ollut, vain tämä satunnaislöydös työterveydessä. Nyt kuitenkin työterveyslääkäriltä hain vesisukelluslupaa niin hän ei sitä myöntänyt, kun on diagnosoitu aorttastenoosi. Onko diagnosointi oikein ja voiko tämä kyseinen syy olla este vesisukellukselle, kun kyseisestä vaivasta itselle ikinä ole mitään ongelmaa ollut eikä kyseistä löydöstä nyt edes seurata / kontrolloida, eikä tarvitse hoitoa mitenkään?
02/05/2019
haluaisi sukeltaa
Vastaus
Sydämessä on neljä läppää, jotka toimivat sulkimina sydämen lokeroiden tai sydämen ja suurten verisuonten välissä. Läpän stenoosi tarkoittaa heikentynyttä avautumista ja sitä kautta läpän ahtautumaa. Läpän vuoto puolestaan tarkoittaa läpän epätäydellistä sulkeutumista ja siitä aiheutuvaa takaisinvirtausta. Samassa läpässä voi olla sekä ahtaumaa että vuotoa.
Lievät läppävuodot ovat hyvin tavallisia. Esimerkiksi hiippaläpässä nähdään pieniä vuotolirauksia erittäin usein. Yleensä niissä ei ole kyse varsinaisesta läppäviasta lainkaan, eli läppä on rakenteeltaan normaali. Tällaiset pienet vuodot eivät vaikuta potilaan elämään millään tavalla.
Kaikki läppäviat luokitellaan niiden vaikeusasteen mukaan. Luokitus voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea. Vain vaikeaa läppävikaa lähdetään korjaamaan toimenpiteellä. Usein lausunnoissa näkee käytettävän termiä ”minimaalinen” tai ”triviaali”. Tämä tarkoittaa sitä, että löydös on niin vähäinen, ettei se aiheuta mitään seurannan tarvetta. Tällainen pieni löydös olisi kenties saattanut jäädä löytymättä vanhemmilla, heikompilaatuisilla ultraäänilaitteilla.
Kysyjällä on kuultu sydämestä sivuääni. Ultraäänitutkimuksessa mainittu gradientti 8-9 mmHg (elohopeamillimetriä) kuvaa paine-eroa läpän ala- ja yläpuolella. Ilmoitettu lukuarvo on ilmeisesti huippugradientti. Jos kyseessä olisi usein mitattu keskigradientti, tämän luvun lisäksi pitäisi olla käytössä toinenkin, korkeampi lukuarvo. Löydös on hyvin vähäinen, voisi sanoa normaali. Lievässä aorttastenoosissa huippugradientti on alle 36 mmHg, keskivaikeassa 36-64 mmHg ja vaikeassa yli 64 mmHg. Näihin lukuarvoihin peilaten kysyjän läpän lukuarvo on siis todella pieni. Virtausgradientti ei ole ainoa asia, jolla kardiologi arvio ahtauman astetta. Myös läpän ulkonäkö, avautumistapa ja avautumispinta-ala vaikuttavat lopulliseen arvioon tilanteesta. Kardiologi onkin todennut lausunnossaan löydöksen olevan hyvin vähäinen.
Kysyjän kysymys on aivan oikeutettu. Miksi sukelluslupa on evätty, vaikka mainittu ”aorttastenoosi” ei aiheuta minkäänlaista vaivaa ja kardiologi on pitänyt löydöstä marginaalisena? Voiko luvan evätä pelkän diagnoosin perusteella, vaikka kyseisessä sairaudessa löydökset voivat olla tapauskohtaisesti hyvinkin eritasoisia? Kysymyksessä kuvatun perusteella arvioisin ettei sukeltaminen olisi kiellettyä. Lausunto kannattaa pyytää sukelluslääketieteeseen perehtyneeltä lääkäriltä.
Anna-Mari Hekkala