Puhaltajan rytmipulmat
Hei, minulle on diagnosoitu ennenaikainen depolarisaatio, joka ilmenee puhallinorkesterin harjoituksessa haitallisesti. Ohessa lyhyesti mitä puhaltajan kehossa tapahtuu:
”Puhallinsoittajan hengitystekniikka
Puhallinsoittajan, kuten klarinetistin, hengitystekniikka vaikuttaa sydämen sähköiseen toimintaan ensisijaisesti rintaontelon paineen vaihtelun ja autonomisen hermoston kautta. Tässä on tarkempi selitys siitä, mitä kehon sisällä tapahtuu soittaessa:
1. Valsalva-ilmiö ja rintaontelon paine. Puhallinsoittimen soittaminen muistuttaa fysiologisesti Valsalvan manööveriä. Kun puhallat vastusta vasten, rintaontelon paine nousee voimakkaasti.
Vaikutus verenkiertoon: Korkea paine puristaa rintaontelon verisuonia, mikä vähentää hetkellisesti veren paluuta sydämeen.
Sähköinen reaktio: Sydämen täyttöpaineen muutokset voivat venyttää sydänlihassoluja mekaanisesti, mikä altistaa ne ennenaikaisille sähköisille impulsseille eli lisälyönneille.
2. Autonomisen hermoston ”kaksintaistelu”
Soittaminen vaatii jatkuvaa tasapainoilua kahden hermoston välillä:
Sympaattinen hermosto (kiihdyttävä): Fyysinen suoritus, vaikeat nuotit ja esiintymisjännitys nostavat sykettä ja verenpainetta.
Parasympaattinen hermosto (vagalinen jarru): Pitkät uloshengitykset aktivoivat vagushermoa, joka yrittää hidastaa sykettä.
Rytmihäiriöalttius: Tämä hermostollinen ristiveto voi luoda epävakaan sähköisen ympäristön, jossa lisälyöntejä syntyy helpommin – erityisesti soittofraasien lopussa tai sisäänhengityksen alkaessa.
3. Verikaasujen muutokset
Pitkät soittopätkät ilman hengitystaukoja voivat johtaa veren happipitoisuuden pieneen laskuun (hypoksia) ja hiilidioksidipitoisuuden nousuun. Nämä muutokset ärsyttävät suoraan sydänlihaksen sähköistä johtumisjärjestelmää ja voivat provosoida lisälyöntejä.
4. Barorefleksin herkistyminen
Ammattimaisilla puhallinsoittajilla on usein hyvin herkkä barorefleksi eli elimistön tapa säädellä verenpainetta. Jos palautuminen edellispäivän treeneistä on kesken, tämä säätelyjärjestelmä on jo valmiiksi kuormittunut, ja soittamisen aiheuttamat paineenmuutokset tulkitaan elimistössä voimakkaampina stressi-impulsseina”.
Nyt kaipaisin neuvoja miten tämän saa estettyä, koska käytännössä minun pitää lopettaa puhaltaminen (klarinetti) siksi aikaa kun sydän ei ole rytmissään. Minulla on Eliquis lääkitys ja lisäksi Propral sekä verenpaine lääkitys. Iältäni olen 75-vuotias ja harrastanut musiikkia lapsesta asti.
12/03/2026
Hamelnin pillipiipari
Vastaus
Kiitos kysymyksestä, joka sisältää perusteellisen selvityksen puhallinsoittimen soittamisen aiheuttamista reaktioista sydän- ja hengityselimistöön.
Kysymyksen alussa mainittu ennenaikainen depolarisaatio tarkoittaa sydämen lisälyöntiä. Lisälyönnit voivat olla eteis- tai kammioperäisiä, ja kaikilla ihmisillä esiintyy niitä molempia enemmän tai vähemmän. Lisäksi epäilen, että kysyjällä saattaisi olla eteisvärinä, koska hänellä on Eliquis-lääkitys. Kyseessä on antikoagulantti, joka määrätään eteisvärinään liittyvän aivoverenkiertohäiriön ehkäisyyn. Jos on pelkkä lisälyöntitaipumus, Eliquis-lääkettä ei tarvita.
Kuten kysymyksestä ilmenee, puhallinsoittimen soittaminen saattaa altistaa lisälyönneille monin tavoin. Se saattaa altistaa myös eteisvärinälle, jos sydämen eteiset venyvät puhalluspaineen seurauksena.
Autonominen hermosto säätelee elimistön toimintoja monin tavoin. Sydämessä sen kiihdyttävä osa eli sympaattinen hermosto kohottaa sykettä, ja joillain voi altistaa myös eteisvärinälle. Parasympaattinen osa hidastaa sykettä, ja voi joskus aiheuttaa jopa niinkin merkittävää hidaslyöntisyyttä, että ihminen pyörtyy. Myös voimakas parasympaattinen tilanne voi laukaista eteisvärinää (ns. vagaalinen flimmeri).
Autonominen hermosto on tahdosta riippumaton hermostomme. Emme siis voi juurikaan vaikuttaa sen toimintaan, eikä edellä kuvattuja hermoston vaikutuksia rytmihäiriöherkkyyteen voi pysäyttää. Jos rytmihäiriöitä on niin paljon, että ne aiheuttavat merkittävää haittaa elämänlaatuun, kannattaa keskustella lääkärin kanssa, josko rytmihäiriöitä voisi estää tehokkaalla lääkityksellä. Esitietojen mukaan rytmihäiriöitä hillitsemässä on vain beetasalpaaja Propral, jota usein käytetään pieniä annoksia, jolloin lääke ei ehkä ole riittävän tehokas. Vaihtoehtoja löytyy.
27/03/2026