Siirry sisältöön

Monet hehkuttavat punariisiä jopa tehokkaampana ja sivuvaikutuksettomampana kuin kolesterolilääkkeet. Onko näin?

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 1.1.2015
Päivitetty 4.6.2018

Punaisen riisin eli punariisin vaikutukset kolesteroliin herättävät paljon kiinnostusta ja ihmetystä. Se sisältää pieniä määriä luontaista statiinia, mutta sen tehosta ja sivuvaikutuksettomuudesta ei ole selvää tieteellistä näyttöä.

Ensimmäisiä kertoja punariisin veren rasva-arvoja alentavaan vaikutukseen kiinnitettiin huomiota jo seitsemänkymmentäluvulla. Nyt punariisi ja sen luontainen statiinipitoisuus puhuttavat jälleen. Punariisiä sisältäviä luontaistuotteita markkinoidaan Euroopassa paitsi kolesterolin myös verenpaineen hoidossa.

Jotkut innokkaimmat hehkuttavat internetin keskustelupalstoilla punariisiä jopa varteenotettavana vaihtoehtona lääkitykselle ja mainostavat kyseistä luontaistuotetta tehokkaampana ja sivuvaikutuksettomampana kuin kolesterolilääkkeet, vaikka mitään varmaa tutkittua näyttöä asiasta ei ole. Toiset kertovat peräti korvanneensa statiinilääkkeet punariisivalmisteilla, tehneensä jonkinasteisia elämäntapamuutoksia ja pudottaneensa näin kolesteroliarvojaan huomattavasti. Samalla he kertovat päässeensä eroon statiinien sivuvaikutuksista, joita ovat esimerkiksi lihasoireet.

Tärkein näyttö tutkimuksissa statiinilääkkeiden tehosta on kokonaiskuolleisuuden väheneminen, pelkkä kokonais- tai LDL-kolesterolin lasku ei takaa lääkkeen hyödyllisyyttä. Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyyn tai hoitoon ei punariisiä voida siitä tehtyjen tutkimusten vähäisyyden ja lyhytkestoisuuden perusteella käyttää. Aina kannattaa puntaroida myös kustannukset. Laittaako rahansa yleensä varsin kalliiseen ravintolisään, jonka koostumuksesta, tehosta tai turvallisuudesta ei voi olla täysin varma vai ennen apteekin hyllylle pääsyään tarkan seulan läpikäyneeseen lääkkeeseen.

Punariisin nimi tulee siitä, että Monascus-lajiin kuuluva rihmasieni värjää riisin punaiseksi. Valmistukseen käytetään useita lajin sieniä, muun muassa M. purpureusta. Sientä laitetaan keitetyn riisin päälle, jonka jälkeen riisiä pidetään lämpökaapissa parin viikon ajan. Voisikin sanoa, että kyse on homehtuneesta riisistä.

Valmistuksessa syntyy monakoliinia, joka on kemialliselta rakenteeltaan samanlainen kuin lovastatiini, jota on kolesterolilääkkeissä. Punariisissä on myös jonkin verran muita samoja kolesteroliin vaikuttavia aineita, kuten isoflavoneja ja fytosteroleja eli kasvisteroleja. Ravintolisänä myytävä punainen riisi eroaa kuitenkin Aasiassa perinteisesti käytetystä punariisistä. Kaupoissa myytävissä punariisiä sisältävissä ravintolisissä on yleensä korkeintaan muutama prosentti monakoliineja. Yhtenä ongelmana kaupassa myytävissä valmisteissa onkin, että vaikuttavan aineen, lovastiinin, pitoisuudet saattavat vaihdella paljon, kun taas kolesterolilääketablettien lovastiinipitoisuus on tarkasti valvottu ja vakio.

Esimerkiksi ravintolisänä myytävässä Monascus purpureus-rihmasienen avulla valmistetussa punariisissä on kolesterolia alentavaa ainetta, monakoliini-K:ta eli lovastatiinia on noin 0,2 %. Suositeltu vuorokauden riisiannos 2,4 g sisältää siis noin 5 mg lovastatiinia, kun reseptilääkkeenä käytetyn lovastatiinin hoitoannos on 20-80 mg vuorokaudessa.

Aasiassa punainen riisi on ollut tuttu jo useiden satojen vuosien ajan, aivan alun perin sen ovat löytäneet kiinalaiset. Siellä sitä on käytetty esimerkiksi erilaisten ruuansulatusongelmien hoitoon, verenkierron parantamiseen ja ruuan valmistuksessa muun muassa värin antajana.

Punariisivalmisteilla on tehty kymmenkunta parin kuukauden pituista kolesteroliarvojen seurantatutkimusta. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöille annettiin päivittäin kahdeksan viikon ajan kaupallista punariisivalmistetta 2,4 grammaa ja koehenkilöiden kolesterolipitoisuudet putosivat kokonaiskolesterolin osalta 18 % ja LDL-kolesteroli laski kaikkiaan 22 % lähtötasosta. HDL-kolesteroli ei muuttunut. Potilaat noudattivat koko ajan myös kolesterolia alentavaa ruokavaliota.

Tärkeää on kuitenkin huomioida, ettei punariisin pitkäaikaisen käytön seurauksia ole vielä tutkittu, joten sen turvallisuudesta ei ole tietoa. Lyhytaikaisissa tutkimuksissa se on aiheuttanut vatsavaivoja ja närästystä. Sen on todettu lisäävän myös verenvuototaipumusta, joten luontaista verenvuototautia sairastavien ei tulisi käyttää punariisiä. Myöskään raskaana oleville, imettäville ja lapsille ei suositella mitään punariisivalmisteita. Greippimehu puolestaan vahvistaa statiinien vaikutusta voimakkaasti, joten sen juomista mahdollisen punariisikuurinkin aikaan pitäisi välttää.

Valitettavasti näyttö punariisin tehosta ja haittavaikutuksista perustuu vain pari kuukautta kestäneisiin tutkimuksiin, kun taas reseptilääkkeenä myytäviä statiinilääkkeitä on tutkittu vuodesta 1994 lähtien sadoilla tuhansilla ihmisillä. Vaarana on, ettei näissä lyhyissä punariisitutkimuksissa ole tulleet esille kaikki mahdolliset haitat. Kolesterolilääkitys on pitkäaikainen, yleensä pysyvä hoito. Pelkkä lyhyt kuuri ei riitä.

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset