Siirry sisältöön

Liikunta on rakkain harrastukseni. Olen 66-v. nainen. Lääkärit eivät ole koskaan puhuneet liikaliikunnan vaaroista, onko siitä mitään haittaa. Käyn useita kertoja viikossa tunnin hölkkäämässä kun olen tottunut siihen 46 vuotta. Lisäksi harrastan kuntosalilla ja vesijumpalla käyntiä, pyöräilyä, kävelyä ja joskus joogaa. 65-vuotiaana juoksin kuupperitestin ja kertoivat että minulla on 15 vuotta nuoremman ikä, samaa sanoivat kehon analyysimittauksessa. Mutta nyt lähti pari viikkoa sitten jalat alta kun en pysynyt pystyssä, todettiin sydämen rytmihäiriö mikä johtuu eteisvärinästä. Kysyisin voinko harrastaa näitä minun rakkaita harrastuksia, ettei tule lisää vahinkoa sydämelle vai pitäisikö minun rauhoittua ja etsiä muita harrastuksia.

27/02/2016

Ikiliikkuja

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 29.2.2016
Päivitetty 4.6.2018

On olemassa erityinen entisiä kestävyysurheilijoita vaivaava eteisvärinän muoto, “urheilijan flimmeri”, jolle on tyypillistä, että rytmihäiriö alkaa hitaan pulssin aikana, usein yöllä nukkuessa. Kuntoliikunnan ei pitäisi merkittävästi altistaa tälle tautimuodole. Pikemmin voi spekuloida, että kysyjän eteisvärinä olisi ehkä ilmaantunut jo aikaisemmin ja hankalampana ilman liikuntataustaa.

Vastaus kysymykseen liikuntaharrastuksen jatkamisesta riippuu siitä, toistuuko eteisvärinä ja toistuuko se johdonmukaisesti rasituksen aikana. Osalla ihmisistä on näin: kohtaus tulee fyysisessä tai psyykkisessä rasituksessa. Monilla kuitenkin eteisvärinä “vain alkaa” ilman tunnistettavissa olevaa syytä. Toinen liikuntaan vaikuttava tekijä on lääkitys. Jos beetasalpaajaa pidetään tarpeellisena, tällä voi olla suorituskykyä huonontavaa vaikutusta, jolloin on punnittava keskenään lääkityksen hyödyt ja haitat. Jos hoitoon kuuluu hyytymisen estolääkitys, kuten 66-vuotiaalle naiselle yleensä kuuluu, tulee varoa vammautumisriskiä sisältäviä liikuntamuotoja.

Liikuntaharrastusta ei siis ole tarpeen eikä syytäkään lopettaa, ellei siitä ole konkreettisesti haittaa rytmihäiriöiden laukaisevana tekijänä. Saattaa olla, että liikunnan muotoja ja rasittavuutta on viisasta sopeuttaa uuteen tilanteeseen, mutta tämä on yksilöllinen, hoitavan lääkärin kanssa keskusteltava asia.

29/02/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset