Siirry sisältöön

Kysyjä on perusterve normaalipainoinen, tupakoimaton, säännöllistä kestävyysurheilua harrastava 34-vuotias nainen.

Onko normaalia että syke on aamulla sängyssä maaten esimerkiksi 65, mutta pystyyn noustaessa paikallaan seisoen syke nousee jopa 130-140 asti noin minuutissa? Samalla voi tuntua huippausta tai paineen tunnetta päässä ja silmien takana ja olo on heikko. Jalat myös joskus menevät oudon punertaviksi. Muutenkin istuessa ja seistessä sykkeen ero on suuri. Miehelläni esim. syke nousee vain noin 10 iskua seisomaan noustessa.

Lisäksi kärsin ilmeisesti matalan verenpaineen aiheuttamasta huimauksesta ja silmien sumenemista istumasta pystyyn noustaessa, erityisesti iltaisin. Pyörtynyt en ole, koska kun silmissä sumenee pahasti niin menen pikaisesti maahan ja se helpottaa. Juon runsaasti vettä ennen ja jälkeen urheilun, suolaa en välttele, päinvastoin ja olen jopa yrittänyt lakritsiakin syödä, ettei niin huippaisi.

Urheillessa viime aikoina myös syke on ollut tosi korkealla, saan sen kevyelläkin hölkällä 170-180. Tuntuu silloin aika pahalta ja pakko pysähtyä. Kuitenkin taustalla 10 vuotta erilaista liikuntaa, tanssia, juoksua, kävelyä, joogaa, jne. Tuntuu vain, että sydän ei pelaa tällä hetkellä niinkuin hyväkuntoisen ihmisen sydämen pitäisi.

Kolesteroliarvo minulla on luontaisesti korkea, kokonaiskolesteroli viimeksi 7,8. Hyvää kolesterolia on runsaasti. Olen kasvissyöjä. Sukurasitteena sepelvaltimotautia ja autoimmuunisairauksia (MS-tauti, SLE). Pitäisikö hakeutua lääkärille?

28/06/2015

Sydän sykkyrällä

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 29.6.2015
Päivitetty 4.6.2018

Syke kiihtyy normaalisti pystyyn noustessa, mutta osalla ihmisistä kiihtyminen on korostunutta ja siihen liittyy oireita kuten heikotusta ja huimausta, vaikka verenpaine ei laskisikaan. Tämä on melko uusi ja vielä huonosti tunnettu oireyhtymä, jota on kutsuttu POTS-nimikkeellä. Kysyjälläkin esiintyvää jalkojen värinmuutosta on siinä kuvattu. Oireyhtymää on lyhyesti käsitelty sydan.fi-sivuston rytmihäiriöartikkelin Supraventrikulaariset takykardiat -kappaleen lopussa. POTS ei ole lääkäreidenkään keskuudessa laajalti tunnettu. Hoidoksi on ehdotettu kysyjänkin jo kokeilemia veritilavuutta lisääviä toimenpiteitä kuten runsasta nesteen ja suolan nauttimista. Lääkehoidot ovat pitkälti kokeellisia ja vasteet yksilöllisen ennustamattomia. Beetasalpaajia on käytetty sykkeen hidastamiseksi, mutta liikunnalliselle ihmisille niistä voi olla haittaakin suorituskyvyn laskuna. POTS ei ole sen vaarallisempi eikä haitallisempi kuin sen aiheuttamat oireet. Kysyjän kohdalla ei ehkä ole mielekästä mennä muihin kuin hänen nyt jo kokeilemiinsa hoitoihin. Liikunnallisuutta on kaikki syy pitää yllä omien mahdollisuuksien rajoissa.

Kolesteroliarvon osalta kannattaa ensi kädessä tarkastella, miten varhaisessa iässä sepelvaltimotautia on suvussa esiintynyt. Jos sitä on ollut tavallista nuoremmilla (miehillä alle 55 ja naisilla alle 65 vuoden iässä), on syytä ottaa huomioon perinnöllisen kolesterolihäiriön, familiaalisen hyperkolesterolemian (FH), mahdollisuus. Se on geenitestillä selvitettävissä. FH-taudissa kolesterolilääkitys (statiini) on aiheellinen. Muuten kysyjän terveelliset elintavat riittänevät hoidoksi ainakin vaihdevuosi-ikään asti.

29/06/2015

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset