Kävin tahdistin kontrollissa 28.10. , jolloin kytkettii R-sensori päälle. Tahdistimen muistissa ei tuohon mennessä rytmihäiriöitä. Koska R-sensorin vaikutus tuntui rytmissäni korkealta, kävellessä aina 100- 115, ja pienessä hölkäss heti 120-140, R-sensorin toiminta tarkistettiin 17.11. ja säädettiin hieman hitaammaksi. Vieläkin kävellessä syke n. 103 tavallisessa katukävelyssä. Aikaisemmin aina, 10v, diaknoosi ollut:Toisen asteen eteis-kammiokatkos. Nyt kysyisin, miksi viimekäynnillä kardiologi ei maininnut mitään lisä diagnoosista:Eteisvärinä tai flimmeri? Sain lukea tuon uuden diagnoosin postissa tulleesta epikriisistä! Mitä eteisvärinä minun kohdallani tarkoittaa? tahdistimen tyyppi Medtronic l dx. Oliko R-moodi oikea ratkaisu?
Korjaako tahdistin itse eteisvärinän? Onko vieläkin syke säädetty liian korkealle? Nousee herkästi 120:een muutamalla hölkkäaskeleella? Onko syytä välttää korkeita syke-tilanteita?
18/12/2016
Lauri
Vastaus
Luonnollisestikaan en voi tietää, ovatko kysyjän diagnoosit matkan varrella vaihtuneet. Siksi yksityiskohtainen vastaaminen on mahdotonta, ja kysymykset on syytä osoittaa hoitavaan yksikköön.
Pari yleistä näkökohtaa. Eteis-kammiokatkos, joka aiheuttaa pulssin merkittävää hidastumista (2. tai 3. asteen katkos) hoidetaan yleensä siten, että asennetaan kaksijohtoinen tahdistin: yksi johto oikeaan eteiseen, toinen johto oikeaan kammioon. Eteisjohto aistii eteisen toimintaa ja välittää tiedon siitä kammiojohtoon, joka tahdistaa kammiota eteisten tahtiin. Tätä kutsutaan eteisjohteiseksi kammiotahdistukseksi. Jos eteisissä vallitseva sinusrytmi on normaali (ei ole sairas sinus -oireyhtymää), rytmi kiihtyy ja hidastuu täysin luonnonmukaisesti. Tahdistimen toimintatapaa kuvataan useimmiten symbolilla DDD.
Jos lisänä on sinussolmukkeen vikaa eli luontainen rytmi jää liian hitaaksi tai pätkiväksi, tahdistin huomaa tämän ja tahdistaa sekä eteistä että kammiota, kun eteisten rytmi hidastuu alle tahdistimeen säädetyn raja-arvon (esim. 60/min). Jos luonnollinen syke kiihtyy rasituksessa, tahdistin siirtyy jälleen eteisjohteiseen kammiotahdistukseen. Ellei luontainen syke kykene kiihtymään, voidaan kytkeä päälle tahdistimen sykettä nostava eli R-toiminto, josta lisää tuonnempana.
Jos ajan myötä lisäsairaudeksi tulee eteisvärinä tai muu merkittävä eteisperäinen rytmihäiriö, tahdistus luonnollisen rytmin mukaan ei ole mahdollinen. Tällöin eteisjohto kytkeytyy automaattisesti pois päältä, jotta kammiota ei tahdisteta vaarallisen tiheän eteisrytmin mukaan. Jos eteisvärinää on runsaasti tai se on pysyvä, eteisjohto kytketään pois toiminnasta eli inaktivoidaan ohjelmoimalla tahdistin pelkkään kammiotahdistuksen toimintatapaan, jonka lyhenne on VVI.
R-toimintoa voidaan käyttää tarpeen mukaan sekä eteis- että kammiotahdistuksessa. R-sensori aistii kehon liikkeitä tai hengitysliikkeitä ja päättelee niistä, onko henkilö aktiivinen, jolloin tarvitaan tiheämpää pulssia. Pulssin tiheneminen voidaan ohjelmoida lähes rajattoman monella tavalla. Leposykkeeksi (joka vallitsee kun henkilö on paikallaan) voidaan säätää esim. 60 tai 70/min, ja tahdistimen antamaksi maksimisykkeeksi esim. 120 tai 130/min. Myös jyrkkyys, jolla syke nousee, voidaan säätää. Pysyvässä eteisvärinässäkin sykettä nostava kammiotahdistus eli VVIR-toiminto mahdollistaa yleensä tyydyttävän toimintakyvyn. Täysin luonnonmukaiseksi sydämen toimintaa ei tällöin kuitenkaan saada (toisin kuin eteis-kammiokatkoksessa), ja joskus tapaa ylioptimistisia toiveita tahdstimen säätöjen pienten viilausten hyödyistä.
Tahdistinhoito ei estä eikä korjaa eteisvärinää, vaan tahdistimen toiminta on edellä olevan mukaan sopeutettava sydämen vallitsevaan rytmiin.
22/12/2016
Mikko Syvänne