Haluaisin tietää uusimmat tutkimustulokset takotsubosta. Olen saanut sellaisen kahdesti, ekan pitäessäni luentoa (2008) ja toisen nyt sukulaistytön iki-ihanissa lakkiaisjuhlissa. Kumpaankaan ei liity järkytystä, särkyneestä sydämestä puhumattakaan. Elän onnellisessa avioliitossa ja työstressi jäi taakse kun jäin töistä jo 2009, 59-vuotiaana. Olin ymmärtävinäni Lancetin nettisivuilta, että takotsubo voi tulla myös fyysisestä rasituksesta, se sopisi minun tapaukseeni, en tunnista rajojani kovinkaan hyvin. Lancetin mukaan, jos ymmärsin oikein, myös kuolemanriski on takotsubossa yhtä suuri kuin ”normaalissa” sydäninfarktissa. Lääkäritkin tuntevat takotsubon huonosti, Meilahden fiksu kardiologi oli suorastaan innoissaan tyylipuhtaasta tapahtumasta ja kutsui kandit katsomaan ultrakuvaani. Opin lääkäreiden keskustelusta, että beetasalpaaja ei tehoa tähän, niitä kuitenkin olen joutunut syömään jo vuosikymmenen. Vaikka 2008 suonet olivat puhtaat, minusta tehtiin sepelvaltimotautinen ja sen mukaan lääkkeet. Siis:
– miten takotsubo syntyy ja miten sitä voi ehkäistä?
– millä lääkkeillä on vaikutusta ja millä ei?
Olisin tosi kiitollinen vastauksesta sillä tietoa löytyy niukasti. Tämän kysymyksen saa kernaasti välittää juttuaiheeksi Sydän-lehden toimitukseen
13/06/2017
Päivi
Vastaus
Stressin laukaisema sydänhalvaus, särkyneen sydämen syndrooma ja takotsubo -oireyhtymä, nämä kaikki termit kuvaavat samaa tautitilaa, johon liittyy sydänlihaksen supistumisen lamaantuminen. Englanninkielinen termi on ”stress induced cardiomyopathy”. Kohtaus muistuttaa perinteistä sydäninfarktia oireineen, sekä sydänfilmi- ja laboratoriolöydöksineen. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ei kuitenkaan todeta valtimon tukkeutumista, tai edes kaventumaa. Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 200 takotsubo -tapausta.
Takotsubo -kohtauksen aiheuttaa ilmeisesti voimakas katekoliamiini-purkaus. Näitä veressä kiertäviä katekoliamiineja ovat adrenaliini ja noradrenaliini. Tautia esiintyy pääasiassa vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, miehillä se on harvinainen. Sen voi laukaista tunnetila, niin negatiivinen kuin myös positiivinen uutinen tai tapahtuma. Myös fyysinen rasitus voi laukaista reaktion, eikä syytä läheskään aina saada selville huolellisellakaan pohdinnalla. Diagnoosi perustuu sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen ja sydämen kaikukuvaukseen eli ultraäänitutkimukseen. Tutkimusten perusteella diagnoosi on yleensä aika selkeä, vaikka laukaisevat tekijät eli taustasyyt saattavat jäädä epäselviksi.
Sydämen pumppauksen lamaantuminen aiheuttaa komplikaatioita noin 20%:lle takotsubo -potilaista. Tällaisia komplikaatioita voivat olla vaikea sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja sydämen sisälle muodostuva verihyytymä, joka verenkierron mukaan tempautuessaan voi aiheuttaa esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön oireita. Ennuste on kuitenkin hyvä, lähes 95% potilaista toipuu täydellisesti 4-8 viikon kuluessa. Akuutin vaiheen kuolleisuus on pieni, vain 1-3%.
Tutkimuksia hoidosta ei ole, ja lääkitys keskittyykin hoitamaan akuutin vaiheen vajaatoiminta-oireita. ACE-estäjä tai AT2-salpaaja kuuluu siksi alkuvaiheen lääkitykseen. Jos lamaantuneen vasemman kammion kärjessä havaitaan verihyytymä, potilas tarvitsee veren hyytymistä estävän lääkityksen kunnes sydämen liikehäiriö on korjaantunut. Yleensä potilaille jää pysyvä beeta-salpaajalääkitys, jolla haluttaisiin ehkäistä uusi kohtaus. Tutkimukseen perustuvaa näyttöä tämän hoidon suojaavasta tehosta ei kuitenkaan ole.
Kohtaus uusiutuu noin 3–10%:lla potilaista. Ohjeita takotsubo -reaktion ehkäisemiseksi on vaikea antaa, sillä taudin laukaisevien tekijöiden kirjo on niin laaja. Elämässä ei mitenkään voi välttyä erimuotoiselta psyykkiseltä tai fyysiseltä rasitukselta. Beetasalpaaja -lääkityksenkään tehoa ei ole todistettu.
Lue lisää26/06/2017
Anna-Mari Hekkala