Siirry sisältöön

Olen 62-vuotias mies. Pituus 170 cm. Paino tällä hetkellä 69 kg. 2015 toukokuussa tehty vasemman päärungon pallolaajennus. En käytä statiineja, mutta disperin 100 mg ja losatrix 25 mg menee. Kysyisin, että onko normaalia, että kovan lenkin jälkeen verenpaine voi olla 62/112. Normaalisti se on siinä 72/128 tasossa. Kovalla lenkillä tarkoitan esim. 40 kilometrin pyörälenkkiä, jossa keskisyke 136. Mitään rintakipuja ei tunnu kovassakaan nousussa, jossa pulssi nousee 168-171 paikkeille. Mistä voi tietää onko valtimoon laitetut 2 lääkestenttiä avoimia? Onko ainoa keino käydä yksityisellä sektorilla angiografiassa tai TT-kuvauksessa?

11/07/2016

Sepeteus

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 13.7.2016
Päivitetty 4.6.2018

Verenpaine ilmoitetaan yleensä muodossa systolinen/diastolinen (eli ylä-/alapaine), siis esimerkiksi 112/62 mmHg. Verenpaine laskee normaalisti rasituksen jälkeen, kun työtä tehneisiin lihaksiin menevät valtimot ovat edelleen laajentuneet. Kysymyksessä mainittu verenpaineen käyttäytyminen on siis täysin normaalia ja painetasot suotuisat.

Pallolaajennuksen ja metalliverkkoputken (stentin) asennuksen jälkeiset ei-akuutit ongelmat voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäistä kutsutaan restenoosiksi eli uudelleen ahtautumiseksi. Usein käytetään myös nimitystä arpiahtauma, koska laajennettuun (ja stentattuun) kohtaan muodostuu aina arpi. Joskus arpi kasvaa niin suureksi, että se ahtauttaa suonen uudelleen. Tämä on nykyvälineillä harvinaista, mutta ei mahdotonta. Restenoosi kehittyy yleensä puolen vuoden, viimeistään vuoden kuluessa toimenpiteestä, joten tämä riski on kysyjän kohdalla ohi. Toinen mahdollisuus on, että sepelvaltimotauti etenee ja uusia ahtaumia muodostuu muualle kuin aiemmin hoidettuun kohtaan. Tämän ehkäisyssä riskitekijöiden hoito elintavoin ja muun muassa statiinilääkityksellä on avainasemassa.

Pallolaajennuksen tulosta ei yleensä ole tarpeen kontrolloida varjoainekuvauksella. Tästä on harvinaisia poikkeuksia, mutta niihin otetaan kantaa ja uusintakuvaus ohjelmoidaan toimenpiteen yhteydessä. TT-kuvaus puolestaan on tässä tarkoituksessa huono, koska stentin metalli voi heikentää näkyvyyttä ratkaisevasti. Yleensä uusi varjoainekuvaus tehdään oireiden ja kajoamattomien tutkimusten kuten rasituskokeen perusteella. Kysyjän erinomainen rasituksen sieto ja oireettomuus eivät nekään puolla varjoainekuvauksen tekemistä.

13/07/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset