Hyppää sisältöön
Etusivu / Sydänsairaudet / Rytmihäiriöt / Viheltely korvissa

Vähän historiaa:
Olen 69 vee nainen. En tupakoi, en käytä alkoholia. Verenpaine todettu jo useita vuosia sitten.
Viime vuoden lopussa sain lantionivelen kipuun Meloxicam Orion 7,5 mg tabletti 1 tabl/pv 5-7 pv:n ajan.  Lopetin kuurin 5. päivään kun huomasin sydämen rytmihäiriöitä.  N. viikon jälkeen ne todettiin päivystyksessä kammiolisälyönneiksi. Olen n. 3-4 kertaa ”hätääntynyt” päivystykseen, kun rytmihäiriöt ovat tuntuneet niin pahoilta. Terveyskeskuksessa on otettu sydänfilmi, jossa näitä todettiin runsaaastikin.  Ultrassa ei todettu mitään rakenteellista vikaa sydämessä, holterissakaan ei mitään hälyyttävää (ilmeisesti), koska ei uusia toimenpiteitä sen johdosta.

Lääkkeeksi rytmihäiriöihin päivystävä lääkäri Bisopropololia 2,5 mg tabl/1xpv.  Vähän myöhemmin terv.keskuksessa vaihdettiin myös verenpainelääke Amloratio 5 mg/1Xpv, Ramipril-lääkkeeseen 5 mg 1xtabl/pv.  Pyysin vaihtoa, koska Amloratio aiheutti nilkaturvotuksia.
 
Jossain vaiheessa tätä hoitoruljanssia on korvissani alkanut ”vihellellä”. Kutsun sitä viheltelyksi, koska se on aika kimeä t. korkea ääni ja kuuluu ilmeisesti aina sydämen supistusvaiheen aikana – katkonainen ääni siis.

1. kysymys: Voiko Meloxicam-lääke olla syynä rytmihäiriöön??

2. kysymys: Mitä tämä viheltely on? Mitä se kertoo/merkitsee?  Lääkärit ovat jotenkin vain sivuuttaneet koko asian, vaikka olen siitä heille kertonut.  Ahtaumia jossain päin verisuonistoa? Mahdollisesti kaulan alueella?

07/04/2016

Levoton

Vastaus

Mikko Syvänne
Julkaistu 9.4.2016
Päivitetty 4.6.2018

Ei ole todennäköistä, että tulehduskipulääke meloksikaami aiheuttaisi rytmihäiriöitä.

Viheltävästä äänestä on vaikea sanoa. Korvien soimista kutsutaan tinnitukseksi. Se on sisäkorvaperäinen oire. Oire, sen voimakkuus ja huomion kiinnittyminen siihen vaihtelevat. Pulssin tahdissa se ei kuitenkaan kuulu. Jotkut kuulevat pulssin tahdissa ääniä, joita luonnehditaan yleensä suhinaksi. Ne voivat olla peräisin pään alueen verisuonista, yleensä mutkakohdista, ei välttämättä ahtaumista. Kaulan tai pään alueen verisuoniahtaumiakaan ei yleensä tarkemmin tutkita eikä varsinkaan hoideta, elleivät ne ole aiheuttaneet aivoverenkiertohäiriöitä, koska kyseeseen tulevat verisuonitoimenpiteet olisivat vaarallisempia kuin itse ahtaumat. Kohonnutta verenpainetta ja muita verisuoniriskitekijöitä on toki hoidettava tarmokkaasti.

09/04/2016

Mikko Syvänne

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi