Siirry sisältöön

Olen kolmekymppinen nainen. Kaksi normaalia synnytystä takana, ei perussairauksia, ei lääkityksiä tällä hetkellä.

Sairastin lasten ollessa päiväkoti-ikäisiä muutaman streptokokki-angiinan ja lukuisia ylähengitystieinfektioita, joiden jälkeen muutama vuosi sitten aloin saada lisälyöntejä. Ne olivat yksittäisiä muljahduksia, ei koskaan nopeaa tykytystä. Tk-lääkäri ei kuullut sivuääniä, ja asia jäi, kunnes hieman myöhemmin lisälyönnit palasivat ja hakeuduin uudelleen tutkimuksiin. Ultrannut kardiologi löysi hiippaläpän pienen rakenteellisen poikkeaman, prolapsin, ja lievän mitraalivuodon.

Sydämeni on ultrattu näiden lisälyöntiepisodien vuoksi kaksi kertaa senkin jälkeen, ja mitään muuta rakenteellista ei löydyi kuin mitraalivuoto (lievä). EKG-nauhoituksen vuoksi yksi kardiologeista halusi poissulkea ASD:n mahdollisuuden ja ruokatorven kautta tarkistettiin se – ei löytynyt viitteitä ASD:sta.

EKG:ni on kuitenkin aina ollut vähän erikoinen, ja kun menen vanhojen EKG-taltiointien kanssa lääkäriin, lääkärit tutkailevat sitä vähän kummissaan. Automaatti-algoritmi ehdottaa vuoroin “pulmonary disease” tai “left ventricular hypertrophy”, ja joskus “incomplete RBBB” eli osittaista haarakatkosta.

Tänä kesänä, kun lisälyöntejä on tuntunut enemmän kuin koskaan ennen (aamupäivisin noin 10 tunnissa), olen palannut näihin EKG-nauhoihini. Minulla on siis osittainen oikean puolen haarakatkos, RBBB. Sen lisäksi T-aalto on V3-kytkennässä käänteinen, invertoitunut. Näin on ollut ainakin 2 vuoden ajan kahdessa eri nauhassa.
Kun siis minulta löytyy sekä osittainen RBBB, käänteinen T-aalto ja kone herjaa vielä vasemman kammion hypertrofiaakin kera lisälyöntien (eteis- ja kammioperäisiä), olen huomannut että tällaiset ominaisuudet pomppaavat esiin oikean kammion arytmogeenista kardiomyopatiaa epäiltäessä (ARVD). Suvussani ei ole yhtään sydänperäistä äkkikuolemaa, mutta EKG:heni tuntuu mahtuvan kovin harvinaisia asioita (ymmärtääkseni sekä osittainen haarakatkos että T-aallon inversio V3-kytkennässä löytyvät vain muutamalta prosentilta ihmisiä)

Mitä minun olisi nyt viisainta tehdä? Suhtaudun elämään tällä hetkellä suurella nöyryydellä ja lähden joka aamu töihin kuin se olisi viimeinen työpäiväni. Jos tämä on asia, jota olisi syytä tutkia tai hoitaa, kahden lapsen vanhempana haluaisin vielä pitää elämänlangasta kiinni.

Viimeisin EKG: 87 bpm, PR interval 172ms, QRS 110ms, QT/QTc 382/459 ms, P-R-T axes 51 131 35 > RBBB? Holter keskisyke 68/min, hitain 49/min päivä, 43/min yö, tihein 183/min, PQ norm, QRS 105 ms, QT 0.43 s syke 60 /min, eteisekstroja 7, yksittäisinä, kammioekstroja 1.
Rasitus-EKG tehty, siinä suorituskyky oli hyvä, 1 lisälyönti.

22/07/2020

Erikoinen EKG

Vastaus

Anna-Mari Hekkala, ylilääkäri
Julkaistu 27.7.2020

Oikean kammion arytmogeeninen kardiomyopatia (ARVD) on hyvin harvinainen sairaus. Oire on erityisesti rasituksen aikana ilmaantuva kammiotakykardia, joka tarkoittaa suomeksi kammiosta lähtevää tiheälyöntisyyskohtausta.

Kysyjä kertoo oireilevansa lisälyönneistä. Ne saattavatkin olla ajoin hyvin oireisia ja epämiellyttävän tuntuisia. Lisälyöntejä esiintyy kuitenkin tavallisimmin enemmän lepotilanteissa kuin rasituksessa.

Sydäntä on jo tutkittu hyvin. Ultraäänitutkimus on tehty useampaan kertaan. Rasituskokeen aikana ei käynnistynyt rytmihäiriötä eikä Holter-tutkimuksessakaan niitä ollut poikkeavaa määrää. Holter-tutkimuksen ongelma tosin on, että rytmihäiriöiden määrä voi vaihdella eri vuorokausina, jolloin hankalimmat oireet eivät välttämättä ole osuneet tutkimuspäivälle.

Osittaista oikeata haarakatkosta voi tosiaan esiintyä terveillä nuorilla ihmisillä muutamalla prosentilla. ARVD:ssä sen sijaan tyypillisimmät löydökset ovat T-aallon inversiot eli kääntymiset kaikissa oikeanpuoleisissa rintakytkennöissä (V1-V3) sekä epsilon-aalto. Kysyjällä todettu T-aallon kääntyminen yhdellä kanavalla (V3) ei siis ole tyypillinen ARVD-löydös.

EKG-nauhoituksen tarjoamia diagnooseja ei pidä mennä lukemaan. Kannattaa luottaa kardiologien tulkintaan. Kirjoituksesta saa vaikutelman, että EKG-nauhoitukset on tulkittu huolella, kun ultraäänikin on tehty jopa ruokatorven kautta. Suhtautuisin luottavaisin mielin hoitaneiden kardiologien näkemyksiin.

27/07/2020

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset