Pääsiäisen ruoat ovat täynnä symboleja
Pääsiäinen on lopputalven runsas ruokajuhla. Melkein kaikilla pääsiäisruuilla on juuret kirkollisessa perinteessä. Erityisesti Karjalan kautta tulleet ortodoksiset vaikutteet ovat rikastuttaneet ruokakulttuuriamme.
Pitkän paaston jälkeen pöytä notkuu jälleen herkkuja. Nykyään esimerkiksi ortodoksien perinteiset pasha ja pääsiäisleipä eli kulitsa kuuluvatkin jo monen juhlapöytään lampaan ohella. Muualla maailmassa lammaspaisti on kuulunut jo 600-luvulta lähtien pääsiäisaterialle, meillä se on yleistynyt vasta viime vuosikymmeninä.
Hapanmaitotuotteille, kuten rahkalle, on olemassa käytännön syy pääsiäispöydässä: koska paaston aikana ei nautittu maitotuotteita, maito pysyi syöntikelpoisena hapattamalla. Myöskään kananmunia ei syöty ortodoksisen paaston aikana, joten niitä riitti koristeltavaksi asti. Tiesitkö muuten, että munat – kuten nykyään suklaiset yllätysmunatkin – symboloivat alun perin ylösnousemusta ja ikuista elämää?
Ja mitäpä olisi pääsiäinen ilman mämmiä… Alun perin mämmiä on syöty katolisena aikana jo 1700-luvulla Lounais-Suomessa leivän päälle siveltynä. Muualle Suomeen tämä mielipiteitä jakava herkku on levinnyt vasta 1900-luvulla.
Mitä teillä katetaan tänä vuonna pääsiäispöytään? Katso Sydänmerkin ehdotukset.