Siirry sisältöön

Retkipaikka-tarinat innostavat tutustumaan Suomen luontoon

Luonto hoitaa kehoa ja mieltä, vakuuttavat Retkipaikka-sivuston tarinankertojat. Retkeilijöiden kokemuksista syntyi Retkipaikka – uudet seikkailut -kirja.

Tiina Eloranta, toimittaja
Julkaistu 2.1.2020
Päivitetty 30.3.2020
Kuva: Tiina Eloranta

Retkipaikka-tarinoiden kirjoittajat haluavat auttaa suomalaisia vahvistamaan luontosuhdettaan. He uskovat myös, että vahva suhde luontoon edesauttaa onnellisuutta ja lisää ihmisten halua toimia luonnon suojelemiseksi.

Kaksikymmentä viisi Retkipaikka-kirjan tarinankertojaa madaltavat kynnystä lähteä luontoon ja osoittavat, että luonnon nähtävyydet ja rauhan voi kokea ilman pääsymaksua. Esimerkiksi kirjoittajat nostavat maamme 40 kansallispuistoa, jotka tarjoavat kaikille luonnossa liikkuville luonnon rauhaa.

Retkipaikka-kirja esittelee 80 retkikohdetta Saaristomereltä Utsjoelle ja kaakkoisrannikolta Käsivarren erämaahan.

Retkeilijöiden suosikkipaikkoja kaikkialta Suomesta

Uudeltamaalta pääsee esille kahdeksan retkikohdetta. Oivallinen luontoreitti löytyy esimerkiksi Lammassaaresta, jonka Terhi Jaakkola esittelee esteettömäksi ja oivaksi paikaksi havaita vaikkapa sitruunavästäräkki.

Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan ja Satakunnan saaristoiset maisemat tarjoavat nähtävää. Mutta löytyy alueelta muutakin. Esimerkiksi Salon Viitankruunusta löytyy muinaishautoja ihmeteltäväksi. Suurimman haudan halkaisija on yli 20 metriä. Viitankruunusta kirjoittava Jonna Saari kertoo, että kruunuiksi kutsutut muinaishaudat herättävät väkevää kunnioitusta: ”On vaikea olla miettimättä, keitä ja millaisiahan ovat olleet ne ihmiset, joiden tie on päättynyt tänne.”

Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen alueella Antti Huttunen esittelee Saaren kansanpuiston Tammelassa. Alueelta löytyy taikametsä, vakuuttaa kirjoittaja. Kammiovuori Sysmässä taas tarjoaa kauniita lehtoja, kummitustarinoita, havupuiden laulua ja mykistäviä korkeuksia, Jarno Peitso kertoo retkikohteesta.

Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueelta löytyy niin harjuja, järvimaisemia kuin kalliomaalauksia ja soita. Olhavanvuoren huipulla Kouvolassa ”maisema on niin jylhä, että se mykistää vilkkaimmankin ihmismielen”, Jussi Judin kertoo.

Kohti pohjoista

Pohjois-Karjalan ja Savon alueelta löytyy esimerkiksi Paljakanvuori, joka tunnetaan Pirunpesä-luolastaan ja uhrikupeistaan. Paljakan kuppikalliolla on ”lähes neljäkymmentä uhrikuppia, jotka muodostavat kalliolle selkeitä kuvioita”, Antti Huttunen kertoo retkikohteesta. Leppävirralla Mustinmäen kylässä sijaitsee kallionhalkeama, joka on 20 metriä syvä ja pituutta kertyy sata metriä. ”Tällaiseen rotkoon tutustuminen on parhaimmillaan kuumana kesäpäivänä, kun rotkon viileydestä ja varjosta pääsee nauttimaan kovan helteen keskellä”, Jussi Judin kertoo kokemuksiaan.

Antti Kulmanen kertoo Keski-Suomen kohteista Salamajärven kansallispuistosta: ”Salamajärven seudulla onnistuvat päiväretkien lisäksi pidemmät vaellukset yön yli.” Esimerkiksi Kulmanen mainitsee 115 kilometriä pitkän Peuran polku -reitistön.

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan alueella kiinnostava retkikohde löytyy esimerkiksi Kalajoelta. Kallankarit kohoavat Kalajoen edustalla vajaat parikymmentä kilometriä mantereelta. Mikä erikoista, Kallankareilla – Maakallalla ja Ulkokallalla – on edelleen itsehallinto. ”Kallankarien itsehallinto on peräisin Ruotsin vallan ajalta, Antti Huttunen kertoo retkikohteesta.

Kainuussa löytyy rauhaa rakastavan paikkoja. Pasi Talvitie kertoo Siikavaarasta ja sen pohjoisesta huipusta Teerivaarasta, jotka ovat Kainuun pohjoisimmat yli 380 metriin yltävät vaarat. ”Siikavaaran valtti on sen laajuus”, Talvitie kertoo. ”Harvassa vaarakuusikossa on kuitenkin helppo kulkea”.

Jarno Hämäläinen ja Elina Kämäräinen ovat vierailleet Fiellunputouksella Utsjoella. Fiellunputous kohisee Kevon luonnonpuistossa, kymmenien kilometrien patikoinnin päässä. Putouksille haikailevan ”edessä on huikeita näkymiä, jyrkkiä portaikkoja ja kiipeämistä ylös alas kanjonin rinteitä pitkin. Suomen näyttävimpiin kuuluva vesiputous vaatii ponnisteluja, mutta juuri se tekee elämyksestä kauniimman.”

Vaikka lukija ei pääsisi paikanpäälle yhteenkään kirjan retkipaikoista, tuo kirjoittajien kokemukset ja neuvot kohteet lähelle.

Talven kuluessa varmasti yksi sun toinen retkeilijä haaveilee tutustuvansa uusiin retkipaikkoihin. Retkipaikka-kirjan vinkeillä selviät jo hyvää alkuun.

Retkipaikka – uudet seikkailut on jatkoteos vuonna 2015 ilmestyneelle Retkipaikka ¬– Seikkailuja Suomen luonnossa -kirjalle.

Retkipaikka – uudet seikkailut on jatkoteos vuonna 2015 ilmestyneelle Retkipaikka, seikkailuja Suomen luonnossa -kirjalle. Kirjan on toimittanut Jonna Saari. Kustantaja Karttakeskus 2019

Lue myös

Harrastuksena sammalet tuovat löytämisen ja näkemisen riemua ja Kansallispuistot tutuksi luontomatkalla läpi Suomen

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset