Siirry sisältöön

Sanna Paronen nousi ratsaille pallolaajennuksen jälkeen

Sanna Paronen sairastui yllättäen perheen lomamatkalla Espanjassa. Suomessa hän hakeutui hoitoon ja kuuli, että 80 prosenttia sepelvaltimoista oli tukossa.

Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntija
Julkaistu 14.1.2020
– Uskon, että liikun jatkossakin reippaasti, mutta en verenmaku suussa kuten aikaisemmin tuli tehtyä, Sanna Paronen kertoo. Kuva: Eira Renvall

Sanna Parosen loma sai uuden käänteen, kun kotimatkaa edeltävänä yönä hän heräsi rajuun rintakipuun. Kipu levisi käteen ja selkäpuolelle.
– Mieheni soitti ambulanssin. Sairaalassa hoitona oli keittosuolaliuos ja diagnoosina rintarangan tulehdus. Hakeuduin seuraavana päivänä Suomessa hoitoon ja pääsin muutaman päivän kuluttua pallolaajennukseen. Kahdeksankymmentä prosenttia sepelvaltimoista oli tukossa, Sanna Paronen kertoo.

Miten liikuit ennen sairastumistasi?

– Ratsastusta olen harrastanut noin 40 vuotta. Uinti ja vesijuoksu ovat myös lempiharrastuksiani, samoin jumppa. Harrastan liikuntaa 4–5 kertaa viikossa. Vielä jokin aika sitten meillä oli koiria, joiden kanssa tuli lenkkeiltyä useamman kerran päivässä. Pyrin liikkumaan joka päivä ja pidän vauhdikkaasta liikunnasta.

Miten sairastuminen vaikutti liikuntaharrastuksiisi?

– Minun oli vaikeaa tajuta, mitä oli tapahtunut. Alku oli tosi hankalaa, sillä minulla oli liikkuessa lähes jatkuvasti huimausta. Sain kuulla, että huimaus johtui matalasta verenpaineesta. Lääkkeen sivuvaikutuksena syke oli hyvin matala. Tuntui kummalliselta, että kykenin liikkumaan vain 10–15 minuuttia kerrallaan. Kaupassa käyntikin oli raskasta. Liikuskelin lähinnä kotona. Olo oli pelottavan vetämätön. Ajattelin, että kuolenko, kun en jaksanut liikkua kuin pieniä määriä, syke oli niin matala ja hengästyin kovin helposti.

Mistä löysit rohkeutta liikkumiseen?

– Löysin sydänyhdistyksen verkkosivut ja sieltä liikuntaryhmien ohjaajan yhteystiedot. Sain häneltä rohkaisua kävellä säännöllisesti ja maltillisesti, kunnes yhdistyksen kuntosaliryhmä käynnistyisi. Huomasin, että ohjaajaa kiinnosti, mitä minulle oli tapahtunut ja miten voin. Hän osasi antaa konkreettisia ohjeita. Liikkuminen ryhmässä ammattilaisen valvonnassa vahvisti turvallisuudentunnetta. Pallolaajennuksen jälkeen rasituskokeessa sain kuulla, että minulla on hyvä kunto. Hengästyminen johtui lääkkeestä. Tämä antoi minulle pontta jatkaa liikuntaa ja uskallusta liikkua.

Miten liikut tällä hetkellä?

– Minulla on hyvä fiilis liikkumisen suhteen. Tiedän, että sydämeni toimintakyky on hyvä. – Uskallan nyt jatkaa liikkumista hengästymisestä huolimatta ja onnistun lisäämään vauhtia, Sanna Paronen iloitsee. – Voin liikkua reippaasti jopa tunnin kerrallaan. Huimaus ei enää estä liikkumistani. Olen palannut hevosen selkään, käyn uimassa ja vesijuoksemassa sekä kuntosaliryhmässä.

 

Lue myös Liikunnan vaikutuksia sydämen terveyteen ja Tutkija tarjoaa liikuntapilleriä jokaiseen päivään

Lisätietoja pallolaajennuksesta löytyy Anna-Mari Hekkalan artikkelista.

Lue seuraavaksi

Haku

Löytyi 0 tulokset