Hyppää sisältöön
Etusivu / Elämää sairauden kanssa / Turvallisesti ratissa

Turvallisesti ratissa

Ajokunnosta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Sydänsairaan ajorajoitukset ovat usein tilapäisiä.

Irma Heiskanen-Haarala
Julkaistu 17.3.2015
Päivitetty 6.5.2019

Sydänsairaudet lisäävät onnettomuusriskiä liikenteessä. Useimmiten sairastunut voi kuitenkin jatkaa yksityisautoilua, kun ottaa huomioon sairauden ja lääkityksen tuomat rajoitukset.

– Sydänsairauden tila vaihtelee. Oma arvio päivän kunnosta on tärkeä; lääkäri ei voi istua takapenkillä antamassa ohjeita, muistuttaa sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Hannu Parikka Meilahden sairaalan sydäntutkimusosastolta.

Vaarallisia oireita ovat rintakivut ajotilanteessa ja sellainen rytmihäiriötaipumus, joka tuottaa rytmihäiriöitä jännittävissä tilanteissa. Vaaratekijä liikenteessä on myös sydämen vajaatoiminta, jossa tulee herkästi hengenahdistusta.

– Hyvin hoidettu sepelvaltimotauti ei tuo rajoituksia autolla ajoon, jos lääkitykset toimivat eivätkä aiheuta huimausta, Parikka toteaa.

Nitro ei sovi autolla ajaessa

Auton rattiin ei pidä lähteä, jos joutuu ottamaan nitroa ajaessa. Jos liikenteessä yllättäen pelästyy tai tuohtuu niin, että tulee nitron tarve, pitää ajaa tien sivuun, ottaa lääke ja odottaa niin kauan, että vointi tuntuu hyvältä.

Nitro voi pahimmillaan romahduttaa verenpaineen niin, että taju menee.

– Äkillinen toimintakyvyn menetys voi johtaa kolariin, kun verenkierto aivoissa lamaantuu hetkeksi ja ’vintti pimenee’, Parikka kuvaa.

Verenkiertoperäinen tajuttomuuskohtaus voi johtua suoraan sydänsairaudesta tai niin sanotuista heijasteista, jolloin pyörtymisen käynnistää voimakas tunne, pelko tai kipu.

Sairauden aiheuttamaa riskiä liikenteessä arvioidaan sen perusteella, miten todennäköinen on sellainen sairauskohtaus, että kuljettaja voi vahingoittaa itseään tai muita.

Ammattikuljettajille tarkka seula

Aivan riskitön liikenne on mahdoton tavoite. Kansainvälisesti liikenneturvallisuuden asiantuntijat ovat päätyneet hyväksymään tieliikenneriskin, jossa kuljettajan tai vastaantulijan menehtymisen vaara on yksi kahdestakymmenestä tuhannesta (1:20.000).

Koska ammattikuljettajat ajavat niin paljon enemmän ja niin paljon ’tuhovoimaisemmilla’ autoilla kuin yksityisautoilijat, heille tämä riskitaso tulee vastaan jo, jos heillä on sairaus, jossa on yhden prosentin vuotuinen äkkikuoleman mahdollisuus.  Yksityisautoilijoille ’sallitaan’ liikenteessä sairaus, jossa äkkikuoleman riski on 22 prosenttia vuodessa.

Hannu Parikka kannustaa sydänsairaita kysymään lääkäriltään, olenko ajokuntoinen, jos lääkäri ei huomaa ottaa asiaa puheeksi.

Lääkärin velvollisuus on arvioida potilaansa ajokykyä, ja kokonaisuus ratkaisee. Onko sydänsairaalla verenkiertohäiriöitä aivoissa tai jaloissa? Onko ylipainoa, uniapneaa, diabetesta? Onko merkkejä muistisairaudesta?

Useimmiten sydänsairaiden ajorajoitukset ovat tilapäisiä ja ajolupa yksityisautoiluun palautuu, kun vointi kohenee tai lääkitys saadaan kohdalleen.

Sairaus, oireet ja kokonaistilanne ratkaisevat

Sepelvaltimotautia sairastava saa ajaa yksityisautoa, jos rintakipuja ei ole levossa eikä ajaessa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavalle yksityisautoilu on sallittu, ellei levossa tai ratissa tule hengenahdistusta.

Sydäninfarktin jälkeen ajotaukoa pidetään kuukausi, samoin ohitusleikkauksen jälkeen. Pallolaajennuksen jälkeen tauko on parista vuorokaudesta neljään viikkoon.

Rytmihäiriöpotilaille autolla ajo on sallittu, ellei kyseessä ole kammiotakykardia, jossa rytmihäiriöt tulevat sarjana, joka voi muuttua kammiovärinäksi.

Kammiotakykardian jälkeen yksityisautoilijalle tulee vähintään kuukauden, jopa puolen vuoden ajokielto, ja ammattiautoilu kielletään kokonaan.

Sydämentahdistimen asentamisen jälkeen yksityisautoiluun tulee ajotaukoa viikko, ammattiautoiluun kuukausi. Rytmihäiriötahdistimen saatuaan sydänsairas voi ajaa yksityisautoa kolmen kuukauden tauon jälkeen, mutta ammattiautoilu täytyy lopettaa.

Autoilijan muut sairaudet ja kokonaistilanne vaikuttavat aina ajokyvyn arvioon. Ammattiautoilijoille kaikki ehdot ovat tiukempia kuin yksityisautoilijoille.

Lähde: Hannu Parikka, Sydänpotilaan ajokyvyn arviointi. Sydänsairaudet. Kustannus Oy Duodecim 2011.

Vireys, taidot, keli ja ajopeli

Ajokykyyn ja liikenneturvallisuuteen vaikuttavat monet muutkin seikat kuin terveydentila:

  • Miten olet nukkunut, syönyt ja nauttinut nestettä
  • Millainen on vireys- ja tunnetilasi
  • Oletko käyttänyt päihteitä tai piristeitä
  • Miten pitkä on ajomatka ja pidätkö taukoja
  • Millainen on ajokeli ja onko valoisaa vai pimeää
  • Onko reitti tuttu ja onko ruuhkaa
  • Millaiset ovat ajotaitosi ja missä kunnossa on autosi

Lue seuraavaksi

Tietoa
Tukea
Lahjoita
Liity jäseneksi