Työ jatkuu eläkeiässä

Kun Anneli Rajaniemi jäi eläkkeelle toimitussihteerin työstään Opettaja-lehdessä, toimituksen väki järjesti hänelle yhteisöllisen tilaisuuden. Sosiaalisuus ja yhdessä tekeminen on Annelille ominaista. Siksi ei olekaan ihme, että hän sai muutaman vuoden kuluttua kutsun takaisin töihin.

”Innostuisitko vielä lehdentekoon?” häneltä kysyttiin. Asia oli selvä, kun puolisokin sanoi, että siitä vaan.

– Ehdin olla eläkkeellä kolme ja puoli vuotta, Anneli kertoo. – Olin jatkanut töissä vielä yhden puolen vuoden sijaisuuden ennen eläkkeelle jäämistä.

Annelin kohdalla eläkkeelle jääminen oli sujunut vaivattomasti ja samalla vaivattomuudella sujui myös paluu työelämään. Nyt työ jatkuu eläkeiässä jo seitsemättä vuotta.

Komento takaisin

Anneli hämmästelee vähän itsekin, kuinka mutkattomasti hän on sukkuloinut eri elämänvaiheiden välillä. Hän palasi eläkkeeltä työsuhteeseen, mutta työskentelee nyt kotona. Työnantajan työvälineet sijoitettiin tyttären vanhaan huoneeseen, joten työn ja vapaa-ajan pystyi tarvittaessa erottamaan, eivätkä Annelin työasiat häirinneet muutama vuosi sitten edesmenneen puolison ja samassa taloudessa asuvan pojan arkea. Tosin työskentely maistuu välillä myös pohjoishelsinkiläisen omakotitalon kirjastohuoneessa tai vehreällä, viiniköynnösten varjostamalla terassilla.

– Ehkä otan vaan uudet tilanteet positiivisesti vastaan. Olin nauttinut työstäni, mutta päivät kuluivat mukavasti eläkeläisenäkin. Hän tietää, että aina siirtymät eivät suju yhtä vaivattomasti: – Pitää olla sellaisia asioita, jotka kantavat muutosvaiheen yli, ettei jää tyhjän päälle.

Älä jää tyhjän päälle

Annelin tutut harrastusrutiinit säilyivät eläkeläisenä. Kaupunginorkesterin kausikortti takasi musiikkiharrastuksen yhdessä tyttären kanssa, vaikka tämä asui jo toisella paikkakunnalla. Samoin lähiuimahallin hydrobic on kuulunut viikko-ohjelmaan jo 30 vuotta. – Siellä on tullut hyvä porukka, jonka kanssa parannetaan maailmaa jumpan jälkeen saunan lauteilla.

Ruuanlaitto ja puutarhanhoito ovat Annelin intohimoja, joihin eläkkeellä jäi entistä paremmin aikaa. Omakotitalon puutarha on elokuun alussa tavatessamme parhaassa loistossaan. Jopa viiniköynnös on intoutunut ennennäkemättömään rypälesatoon.

Keinutuolista muiden seuraan

Anneli Rajaniemi on nyt toiminut jo lähes seitsemän vuotta Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n Senioriopettaja-lehden päätoimittajana. Kuudesti vuodessa ilmestyvä lehti tavoittaa 22 000 entistä opettajaa. Järjestön nykyinen puheenjohtajana Erkki Kangasniemi on vanha tuttu, sillä hän toimi OAJ:n puheenjohtajana Annelin Opettaja-lehden työuran aikana.

– Erkki, joka koulussa opetti matematiikan ohella jumppaa, muistaa kyllä pitää esillä liikunnan merkitystä myös Senioriopettajan kolumnipalstallaan, Anneli lisää.

Eläköityneiden opettajien kunto, terveys ja toimintakyky ovatkin keskeinen osa Opetusalan Seniorijärjestön toimintaa. Erilaiset matkat ja harrastukset ovat keskeinen osa myös Senioriopettaja-lehden sisältöä. Seniorikokki-palstalla yhdistyvät helppous, maukkuus ja terveellisyys.

– Pois keinutuolista muiden seuraan, onkin järjestön tärkeä sanoma jäsenilleen.

Menot pitää sopeuttaa eläketuloihin

Kotona työskentelyn etu on, että työn lomaan pystyy aika joustavasti sovittamaan harrastukset ja ystävien tapaamiset. Tavatessamme Anneli oli juuri järjestämässä 1970-luvun kuorokaverien tapaamista Tampereelle.

– Mutta yllätys, johon pitää osata varautua, on se, kuinka vähän eläketulosta jää käteen. Kun palkka muuttuu eläkkeeksi, tulotaso pienenee huimasti. Yllätyksenä voi tulla myös, miten tiukkaa verotus on eläkkeellä. Menot ja talous pitää sopeuttaa. Itselleni tämä ei tullut yllätyksenä, koska olen työskennellyt työmarkkinajärjestössä.

Anneli lukee mielellään. Nykyään yöpöydällä on usein joku senioriopettajan kirjoittama romaani tai muistelmateos.

Eläkeläinen ei ole mikään kuluerä

Anneli tietää sekä omasta kokemuksesta, että työstään senioriopettajien parissa, että eläkeläiset eivät ole passiivinen ryhmä.

– Eläkeläiset eivät ole kuluerä. He maksavat kunnallisveroa yli viisi miljardia vuodessa.

Yhteiskunta hyötyy eläkeläisistä, koska yli puolet eläkeläisistä tekee vapaaehtoistyötä. Vuonna 2017 Suomessa oli 1,2 miljardia 65 vuotta täyttänyttä. Jos vapaaehtoistyö muutetaan rahaksi, yhteiskunnan säästämä summa on huikea.

Anneli muistuttaa, että Suomen kulttuurielämä, konsertit, teatterit ja näyttelyt, ei toimisi ilman eläkeläisiä. Ja sama koskee järjestöissä tehtävää vapaaehtoistyötä. Hän muistelee, että vuonna 2006 eläkeläisten palkattoman työn arvo oli vuodessa 700 miljoonaa euroa. – Mikähän luku on nykyään? Varmaankin yli miljardi. Kun katsoo tämän hetken eläköityvää, kunto on aivan toisenlainen, kuin vaikkapa 1940-luvun kuusikymppisillä.

Eläkeläiset hoitavat lapsia ja omia vanhempia. Annelikin huolehtii yhdessä sisarensa kanssa 95-vuotiaasta äidistään. Äidin soittoon Anneli vastaa tämänkin haastattelun välissä.

– Äiti pärjää vielä autettuna yksin kotona. Käymme pyykkäämässä ja laittamassa äidin vatsavaivoihin sopivaa FODMAP-ruokaa.

Vertaistukea samanhenkisten yhteisöstä

Yhä useampi eläkeläisopettaja elää 100-vuotiaaksi. Tällä hetkellä järjestön vanhin jäsen on yli 100-vuotias ja nuorin alle 50-vuotias. OSJ:n henkilöjäsenten keski-ikä on hieman alle 72 vuotta.

– Vertaistuki on tosi tärkeää, Anneli painottaa. Lehden lisäksi senioriopettajat saavat halutessaan OAJ:n taskukalenterin. – Melkein kaikki haluavat, Anneli tietää. Nuoremmat ovat jo tottuneet sähköisiin kalentereihin, mutta eläkeläisten taskukalenterit täyttyvät käsin kirjoitetuista merkinnöistä: opettajanvalmistuslaitoksen kurssien kahvi- ja lounastapaamisia, erilaisia urheilutapahtumia ja golfkisoja, lehden lukijamatkoja kotimaan kuntokeskuksiin, kylpylämatkoja lähialueille, matkoja Keski-Eurooppaan ja kauemmaksikin jne. jne. Järjestön 73 jäsenyhdistystä ilmoittavat tapahtumistaan lehdessä.

– Lukijamatkoille on helppo lähteä mukaan. Ohjelmat ovat hyvin suunniteltuja ja matkakumppanit samanhenkisiä.

Lehteen tulee esiteltäväksi paljon myös jäsenten enimmäkseen omakustanteena julkaisemia kirjoja.

– Yöpöydällä on aina jotakin luettavaa. Kirjat vaihtelevat elämäkerroista ja matkakertomuksista runoteoksiin ja romaaneihin. On tärkeää, että opettajien omakustanteet saavat tilaa.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 65–74-vuotiaista oli kesäkuussa 2019 mukana työelämässä 78 000. Tosin valtaosa näistä katsoo kuitenkin olevansa pääasiassa eläkkeellä.

Lue myös: Sadan vuoden elämä on uusi normaali