Eduskunnan sydänryhmä on huolestunut siitä, että kansalliset hoitosuositukset ja potilaiden yhdenvertaisuus eivät toteudu sydänsairastuneiden jatkohoidossa.
Kansallisen sydänrekisterin tuoreiden tietojen mukaan vain reilulla viidenneksellä sairastuneista LDL-kolesteroliarvo on tavoitetasolla. Joka kolmannelta ei löydy lainkaan mittaustulosta 6–18 kuukautta toimenpiteen jälkeen.
– Julkiseen talouteen kohdistuvista säästöpaineista huolimatta sydänsairauksien riskitekijöiden seurantaan ja jatkohoitoon kannattaa panostaa. Se tulee paljon halvemmaksi kuin uusien sydäntapahtumien hoitaminen. Puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen vähentämisestä. Sitä ei voi rahassa mitata, eduskunnan sydänryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Piritta Rantanen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämistä laaturekistereistä saatava tieto auttaa ohjaamaan rajallisia resursseja parhaaseen terveyshyötyyn ja vaikuttavuuteen.
– Suomella ei ole varaa jättää tätä tietoa käyttämättä. On varmistettava laatutiedon hyödyntäminen alueellisessa toiminnassa ja kansallisessa ohjauksessa, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski sanoo.