Suuria kansansairauksia edustavat järjestöt ymmärtävät maamme taloustilanteen ja säästötarpeet, mutta katsovat, että leikkaukset uhkaavat tärkeää kansansairauksia ehkäisevää työtä ja heikentävät hoitoon pääsyä. Leikkaukset uhkaavat myös sote-sektorin työvoiman jaksamista. Kansanterveyden kannalta kannatettavaa suunnitelmissa on mm. se, että julkisen sektorin palveluvalikoimaa tullaan rajaamaan ja tupakkaveroa korottamaan.
Asiakasmaksujen korotukset ja hoitotakuun pidentäminen tulevat vaikeuttamaan hoitoon pääsyä. Tämä taas lisää sairastavuutta ja voi kasvattaa väestön terveyseroja.
Päätösvalta asiakasmaksuista on viime kädessä hyvinvointialueilla. Alueiden rahoitusta kuitenkin vähennetään kehyksessä joka tapauksessa enimmäismäärien korotuksen takia 100 miljoonaa euroa. Näin ollen alueiden pitää säästää muualta, jos ne eivät korota maksuja. Asiakasmaksujen korotuksia kohdennettaessa tulisi ottaa huomioon pitkäaikaissairaille sairaudestaan koituvat kokonaiskustannukset ja niiden pitäminen kohtuullisina.
Hallitus päätti osana säästötoimiaan, että viime syyskuun alussa voimaantullut 14 päivän hoitotakuu palautetaan takaisin kolmeen kuukauteen. Tämä tarkoittaa, että perusterveydenhuollossa potilaan yhteydenotosta ja hoidon tarpeen arvioinnista saisi kulua enimmillään kolme kuukautta hoitoon pääsyyn. Hoitotakuun päivämäärärajoja tärkeämpää on kuitenkin potilaan oireiden ja sairauden mukainen oikea-aikainen terveydenhuollon kontakti ja hoidon jatkuvuus.
-Vakavat sairaudet eivät kuitenkaan jonossa parane, vaan saattavat pahentua. Perusterveydenhuollon vahvistamisesta on puhuttu ja se olisi kyllä erittäin tarpeen, Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski sanoo.
Sairauksien ehkäisyyn tulee panostaa paljon enemmän
Virvoitusjuoma-, tupakka- ja alkoholiveron ja makeisten verotukseen liittyvät korotukset ovat erittäin tervetulleita toimia, mutta laaja-alaisempia ja vaikuttavampia toimia muun muassa verotuksen keinoin tarvittaisiin ohjaamaan terveellisempään ravitsemukseen ja muihin elintapoihin.
Nyt katse kääntyy siihen, miten hallitus kannustaa hyvinvointialueita ennaltaehkäiseviin toimiin. Hallitusohjelmaan on kirjattu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) -kertoimen painoarvon kasvattaminen nykyisestä.
Samalla hallituksen on tarkoitus tarkastella kuntien ja hyvinvointialueiden välistä rahoitusratkaisua siten, että se kannustaisi panostamaan terveyden edistämiseen ja ehkäisevään toimintaan.
Lääkkeiden käyttäjille lisää kuluja
Lääkkeiden arvonlisäveron lisäkorotukset hallitus päätti jättää tekemättä. Aiemmin tehdyillä päätöksillä vero tulee vuonna 2025 nousemaan kymmenestä neljääntoista prosenttiin.
Lääkekorvausten alkuomavastuuta kuitenkin korotettiin. Vuotuinen alkuomavastuu nousee vuoden 2025 alusta 50 eurosta 70 euroon ja omavastuun määrä sidotaan indeksiin.
Hyvää on se, että lääkekorvausten vuosiomavastuun jakaminen osiin aiotaan toteuttaa.
Markku Hyttinen, toiminnanjohtaja, Hengitysliitto
Marjaana Lahti-Koski, pääsihteeri, Sydänliitto
Mika Pyykkö, toiminnanjohtaja, Aivoliitto
Juha Pekka Turunen, pääsihteeri, Syöpäjärjestöt
Tuula Vasankari, pääsihteeri, professori, Filha
Juha Viertola, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto