Väitöskirja mindfulnessin vaikutuksista

Lasten ja nuorten psykoterapeutti, psykologi Maarit Lassander tekee väitöskirjaa mindfulnessin vaikutuksesta koulumaailmassa. Koululaisille opetetaan ohjelma, jonka tarkoituksena on testata, miten harjoitukset vaikuttavat lasten hyvinvointiin, terveyskäyttäytymiseen ja keskittymiskykyyn.

Lassander on toiminut lasten ja nuorten mindfulness-ohjaajana ja kouluttajana vuodesta 2010. Hän kouluttautui mindfulness-ohjaajaksi Mindfulness in schools -projektin koulutusohjelmassa Iso-Britanniassa. Mindfulness in schools -projektin opetusohjelmat ovat tällä hetkellä alan tunnetuimpia Euroopassa.

Mindfulness-ohjaajaksi kouluttautuminen on vaativaa. Se sisältää sekä työskentelyn että työnohjauksen ja vaatii jatkuvaa sitoutumista. On tärkeää, että ohjaaja on kyvykäs tunnistamaan, jos osallistujalla on mielenterveysongelmia, joihin tarvitaan myös muuta apua.

– Mindfulness ei voi olla ensisijainen mielenterveysongelmien hoitomuoto. Se on enemmänkin vahvistamista ja voimavaratyöskentelyä.

– Vaikka Suomessa mindfulness on aika uusi menetelmä, sen vaikutuksia on tutkittu laajalti maailmalla jo 1970-luvulta lähtien ja siitä on saatu paljon myönteistä tutkimustietoa.

Aivokuvantamisessa mindfulnessin on havaittu vähentävän sekä murehtivia että negatiivisia ajatuksia. Samoja tuloksia ei ole saatu aikaan tavallisilla rentoutusharjoituksilla.

Maarit Lassander uskoo, että jo lapselle kannattaa opettaa rauhoittumisen taitoja. Silti hän muistuttaa, että mindfulnessin päämäärä ei ole pelkästään rentoutuminen, vaan valpas ja rauhallinen tila.

Kun tavalliset rentoutusharjoitukset vaikuttavat enemmän keholliseen olotilaan, mindfulness vaikuttaa ajatusten sisältöön.

Tiedetään, että masentuneet ihmiset sairastuvat herkästi sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen sekä tukielinsairauksiin. Voiko mindfulnessista olla laajemmin apua ihmisen terveyteen?

– On todettu, että mindfulness on toimiva menetelmä masennuksen uusiutumisen ehkäisyssä ja sitä suositellaan jopa Duodecimin Käypä hoito -suosituksissa. Krooninen masennus on kansantauti, joka tuo mukanaan monenlaisia fyysisiä sairauksia.

Maarit Lassander suosittelee mindfulness-harjoituksia stressaantuneille, hajanaisille ja keskittymisvaikeuksista kärsiville ihmisille, sekä niille, joilla on vaikeuksia omien tunteiden kohtaamisessa.

Pelkkä tekniikka ei riitä

– Kannattaa tutustua mindfulness-kirjallisuuteen ja itsehoito-ohjelmiin, joita on paljon saatavilla. Sanoisin silti, että mindfulness-ryhmä voi olla ainakin aluksi tehokkain vaihtoehto, sillä siinä saa jakaa muiden kanssa kokemuksia ja se voi olla palkitsevampaa kuin itsenäinen työskentely.

– Pelkkä mindfulness-tekniikka ei riitä. Tärkeintä on oppia hyväksymään oma olo, ajatukset ja tuntemukset sekä oppia elämään niiden kanssa.

– On muistettava, että kaikki tuntemukset ovat hyväksyttäviä, mutta jos ne jäävät mielen päälle jumittamaan, ne alkavat haitata elämää. Mindfulness auttaa elämään epämiellyttävien tunteiden kanssa.

Vaikka mindfulnessin juuret ovat Zen-buddhalaisessa meditaatiossa, kyseessä ei ole uskonto, vaan rentoutus- ja stressinhallintamenetelmä. Biologi Jon Kabat-Zin on hoitanut mindfulnessin avulla 1970-luvulta lähtien kipupotilaita, joille mikään ei auttanut. Hän kehitti länsimaisen tavan harjoittaa meditaatiota ja toimivan mindfulness-menetelmän kivunhoitoon.

Hänen luomaansa kahdeksan viikon perusohjelmaa opetetaan jo ympäri maailmaa.

Maarit Lassander on psykologintyössään miettinyt sitä, miten hyvinvointia ja voimavarakeskeistä suuntautumista voisi tuoda laajoille väestöjoukoille jo ennen ongelmien syntymistä.

– Hyvinvoinnin työkaluja tulisi antaa kaikille ihmisille jo rutiininomaisessa opetuksessa, jolloin monia ongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä pitkällä tähtäimellä.

– Hyvinvointi lähtee oman itsen, oman ajatusmaailman ja tunnemaailman hyväksymisestä sekä itseen myötämielisesti suhtautumisesta. Mindfulness on väline, joka parhaimmillaan toimiessaan auttaa ihmistä hyväksymään itsensä.

– On tärkeää osata myötämielisesti tarkkailla itseä, kuunnella, mitä keho, tunteet ja ajatukset viestivät ja malttaa pysähtyä niiden äärelle.

Myötätunnon korostaminen mindfulness-harjoituksissa on uusi tie, jota halutaan tutkia.

Maarit Lassander harjoittaa itsekin mindfulnessia. Hän tekee päivittäin lyhyitä harjoituksia.

– Olen hyvin hajanainen ajattelija. Minun on vaikea keskittyä, sillä minulla on usein monta asiaa samanaikaisesti menossa. Siihen mindfulness on ollut suurena apuna.

Lassander uskoo, että jokainen joka haluaa, voi oppia mindfulness-työskentelyä. Se vaatii vain säännöllistä työskentelyä ja jatkuvaa motivaatiota.

– Mindfulnessia voi harjoittaa monella eri tavalla. Joku harjoittaa pari minuuttia, joku tunnin tai puolitoista tuntia päivässä.

Maarit Lassanderin väitöskirjatyön tuloksia voidaan odottaa noin vuoden päästä.

– En pysty vielä paljastamaan tuloksia, mutta olen myönteisellä odottavalla kannalla, Lassander hymyilee.