Alkoholista ei ole sydäntropiksi

Vanha kansa otti lääkärin neuvosta korkillisen konjakkia sydänlääkkeeksi. Sittemmin, tutkimustenkin voimalla, suositeltiin lasillista tai paria punaviiniä päivässä, terveydeksi. Alkoholin kohtuukäytön hyödyt on todettu selvityksissä nyttemmin harhaluuloksi. Luulot ovat juurtuneet kuitenkin tiukkaan ihmisten mieliin.

Legenda siitä, että Loiren laaksojen punaisessa nektarissa on taikaa, lähti aikoinaan liikkeelle, kun juustoilla, vaalealla leivällä ja alkoholilla herkuttelevien ranskalaisten pientä sydänkuolleisuutta ihmeteltiin. Pääteltiin, että alkoholi voisikin olla sydämelle hyväksi.

– Ilmiötä selviteltiin lähemmin 2000-luvun vaihteen jälkeen. Silloin WHO:n MONICA-projektissa pengottiin sairastavuus- ja kuolleisuusdokumentteja tarkkaan. Ranskalaiseksi paradoksiksikin kutsutun ilmiön takana todettiin olevan Ranskassa ja Etelä-Euroopassa yleiset puutteelliset kirjaukset kuolintodistuksiin, tutkimusprofessori Veikko Salomaa THL:stä kertoo.

Kun tilastot korjattiin, ranskalaisten sydänkuolleisuus näytti Salomaan mukaan koko lailla samanlaiselta kuin muissa maissa.

– Hypoteesi viinin terveellisyydestä olisi monelle mieluinen, mutta se ei ole valitettavasti totta.

Veren rasvat eivät viinasta ohene

Alkoholia on pidetty kohtuullisilla päiväannoksilla sydänterveellisenä, koska se esimerkiksi nostaa veren HDL-kolesterolin määrää. HDL-kolesterolin taas on ajateltu estävän sepelvaltimotautia.

– Nyt geneettisissä tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä siitä, että HDL-kolesteroli, ainakaan sellaisena kuin se terveydenhuollossa yleensä mitataan, ei suojaa sepelvaltimotaudilta. Sikäli alkoholin oletetuilta suojamekanismeilta on ainakin osittain pudonnut pohja pois.

HDL-kolesterolin suhteellinen pitoisuus toimii edelleenkin merkkinä sepelvaltimoriskistä – jos verikokeessa sen arvon todestaan olevan korkea, sepelvaltimoriski voi olla matalampi.

– Se ei vain itse madalla sydäntautiriskiä niin kuin aiemmin arvioitiin. HDL on ikään kuin viattoman sivustakatsojan roolissa.

Alkoholi vaikuttaa veren rasvoihin enemmänkin ikävällä tavalla – se nostaa veren triglyseridipitoisuutta. Triglyseridit ovat haitallisia, koska ne todennäköisesti muuntuvat elimistön prosesseissa ”pahaksi” LDL-kolesteroliksi.

– Nämä triglyseridirikkaat jäänneosaset tarttuvat hanakasti verisuonien seinämiin, lisäävät taipumusta veritulppaan ja tulehdusreaktiota valtimon seinämässä, eli omalta osaltaan kohottavat sepelvaltimotaudin riskiä.

Alkoholi korkeintaan lyhentää elämää

Täysin raittiit kuolevat nuorempina kuin kohtuullisesti juovat. Tämä hämmentävä totuus on todettu suomalaisissa epidemiologisissa tutkimuksissa. Tästäkin olisi helppo vetää johtopäätös, että alkoholilla on jokin suojaava vaikutus.

– Tutkimustulosta saattaa vääristää se, että absolutisteissa on mukana entisiä alkoholisteja, joilla on erilaisia sairauksia sekä henkilöitä, jotka jonkin olemassa olevan sairauden takia kieltäytyvät alkoholista. Tätä asiaa on yritetty selvittää tarkemmin niin, että on tutkittu henkilöitä, jotka ovat ikänsä olleet täysraittiita.

Aivan viimeisimmät näytöt on saatu, kun on tutkittu ihmisiä, jotka eivät siedä juuri lainkaan alkoholia elimistössään olevan geenimutaation takia. Laaja tutkimus, joka sisälsi yli neljännesmiljoona ihmistä, osoitti, että näillä alkoholia hajottavan geenin mutaation omaavilla henkilöillä sydän- ja verisuonisairastuvuus oli pienin.

– Jos alkoholilla olisi tosiaan terveysvaikutuksia, näiden henkilöiden sydäntautisairastuvuuden pitäisi olla kohtuujuovia suurempi. Tätäkin tutkimusta on tosin kritisoitu: on esimerkiksi epäilty aineiston valikoituneisuutta ja analyysiteknisiä ongelmia, mutta virheelliseksi sitä ei ole osoitettu.

Verenpaine nousee jo muutamasta

Tutkijoidenkin kesken on jonkin verran eriäviä näkökantoja siitä, kannattaisiko juoda kohtuudella vai ei laisinkaan. Salomaan mielestä alkoholista ei tarvitse kokonaan kieltäytyä. Ravintosuositukset suosittavat naisilla korkeintaan 10 grammaa, miehillä korkeintaan 20 grammaa vuorokaudessa puhdasta alkoholia päivän aikana.

– Suurin piirtein tällä määrällä haitat näyttäisivät pysyvät hallinnassa. Jos viininjuonti esimerkiksi hyvän ruuan kanssa, rentoutumisen ja sosiaalisen yhdessäolon vuoksi on mukavaa, ei yhdestä tai kahdesta lasillisesta ole haittaakaan, Salomaa toteaa.

Sydänterveysikkuna on alkoholin käytössä todella kapea. Tuoreen Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan parikymmentä alkoholiannosta viikossa juovilla on yli kaksinkertainen ennenaikaisen kuoleman riski verrattuna heihin, jotka juovat vähän. Jo 25 gramman alkoholiannos päivässä jatkuvasti nautittuna lähtee kohottamaan verenpainetta.

– Suosituksia isompi määrä nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja rytmihäiriöriskiä, erityisesti eteisvärinän riski nousee. Jatkuva liikakäyttö voi johtaa sydänlihassairauksiin ja sydämen vajaatoimintaan.

Alkoholi vaikuttaa toki elimistössä moneen muuhunkin asiaan kuin sydän- ja verisuoniterveyteen. Etanoli on karsinogeeni ja luokiteltu kymmenen pahimman maailmanlaajuisen terveysriskin joukkoon.

– Maksasairauksien ohella alkoholi muun muassa lisää jo pienillä annoksilla riskiä suun, nielun, ruokatorven ja muunkin ruoansulatuskanavan syöpiin sekä rintasyöpään.

Alkoholifakta

• Pullollinen (0,33 l) keskiolutta, ravintola-annos (12 cl) viiniä tai ravintola-annos (4 cl) väkevää alkoholia sisältävät yhden annoksen, 12 g absoluuttista alkoholia.
• Alkoholia ei suositella nautittavaksi joka päivä eikä kerralla enempää kuin 4 annosta naisille ja 5 annosta miehille.
• Suositus naisille: puhdasta alkoholia korkeintaan 1 annos/vrk tai 9 annosta viikossa.
• Suositus miehille: puhdasta alkoholia korkeintaan 2 annosta/vrk tai 14 annosta viikossa.
• Alkoholin vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä.
• Alkoholin aiheuttamat sairaudet ovat todennäköisesti yleisin työikäisten kuolinsyy Suomessa.