Angels in America vaatii näyttelijöiltä kestävyyttä

Inke Koskinen laskeutuu siivet heiluen Kansallisteatterin Pienen näyttämön yläkulisseista. Hirtehisen humoristinen enkeli tuo viestiä. Nelituntinen Angels in America on edennyt noin puoleen väliin.

Näytelmässä eletään 1980-luvun New Yorkissa. Ihmisiä pelottaa maailmanlaajuiset uhkat: otsonikato, kylmä sota ja aids-epidemia. Rasismia ja homofobiaa ei peitellä. Kaikki tuo pelko tulevasta näkyy yksilöiden toisiinsa kietoutuvina, traagisina kohtaloina. Pelon keskellä elää kuitenkin toivo.

Angels in American väliaikoineen neljä tuntia kestävä esitys nähdään kahdeksan näyttelijän voimin. Rooleja kullakin on useampia. Harjoitukset alkoivat huhtikuun alussa.

Näytelmää harjoiteltiin yleensä kaksi kertaa päivässä, yhdestätoista kolmeen ja kuudesta kymmeneen, näyttelijä Otto Rokka kertoo. Illalla voi olla jokin esitys, jolloin ei harjoiteltu.

Näytelmää harjoiteltiin Kansallisteatterin Lavaklubilla, mikä oli Oton mielestä kiinnostava kokemus.

– On tosi kivaa ja haastavaa tehdä noin pitkä kaari roolihahmolle varsinkin, kun Joe Pitt on jatkuvasti aika isossa emotionaalisen myllerryksen tilassa. Se vaatii näyttelijänä aika paljon, että jaksaa olla joka ilta sydän auki ja valmiina olemaan myös herkkä ja haavoittuva siinä katsojien edessä. Mutta se on myös palkitsevaa ja nautinnollista, ei kai tätä muuten jaksaisi tehdä.

– Tehtiin esityksestä niin sanotusti ensimmäinen versio, joka oli kuin huoneteatteria. Kaikki hienot tekniikat puuttuivat, joita Pienellä näyttämöllä on. Tehtiin esityksestä kaksi versiota, mitä harvoin pääsee tekemään. Siinä pääsi tekstiin ja näytelmään sisälle syvällisemmin kuin se, että olisi oltu suoraan näyttämöllä sitä tekemässä.

Angels in America -näytelmässä Otto Rokka. Kuva Mitro Härkönen

Palautuminen pitkän esityksen jälkeen

Inke Koskinen kertoo, että aika kierroksilla käy varsinkin esitysten jälkeen. Angels in American esitys loppuu puoli yksitoista.

– Vasta yhdentoista jälkeen olen kotona. Esityksiä on kolme-neljä viikossa. Olen tehnyt rutiinin itselleni, eli ensin keitän teetä, sitten kirjoitan päiväkirjaa ja käyn suihkussa.

– Koska roolisuoritukseeni kuuluu valjaissa lennätettävä enkeli, se pistää kropan aika jumiin. On pakko tehdä jo illalla muutama rintarankaa avaava liike.

Otto käveli ennen talvea esityksen jälkeen kotiin, nyt häntä on laiskottanut.

– Talvella kuljen aika paljon autolla. Kävely on hyvä tapa erottaa siviilielämä tästä työelämästä. Siinä kerkeää tapahtua muutos, kun kävelen puoli tuntia.

Esitykseen valmistaudutaan yhdessä

Puoli tuntia ennen esitystä kaikki näyttelijät menevät samaan aikaan näyttämölle.

– Yhdessä tanssitaan E-Typen Angels crying -biisi. Sitten käydään näytelmän ensimmäinen biisi läpi. Ja yleensä käydään läpi pitkä erokohtaus, jossa kaikki puhuvat yhtä aikaa. Näin valmistaudutaan esitykseen yhdessä, Otto kertoo.

Kaikilla näyttelijöillä on kehittynyt omat tavat valmistautua näytökseen.

Joskus Otto käy kuntosalilla ennen esitystä, että saa itsensä lämpimäksi.

– Vähän aikaa ennen esitystä pitää vain olla ja meditoida, että pääsen emotionaalisesti mukaan. Neljätuntinen näytelmä on pitkä aika, joka esityksessä käydään läpi.

Esityksen kohokohta

– Juuri sanoin Otolle, kun tulitiin teatterille, että minun lempikohtaus on, kun esityksen ihan lopussa Aleksi puhuu viimeistä monologia ja me kaikki tullaan ripotellen takaisin näyttämölle ja vaan seistään. Siinä on tunne, että me ollaan tehty yhdessä tämä työ ja tullaan yleisön äärelle, Inke kertoo.

Otto pitää samasta kohtauksesta.

– Kun suurin osa tykkää esityksestä, niin siinä kohtauksessa on kiva vain olla pelkistettynä ja katsella yleisöä. Kun esitys on niin pitkä, se on näyttelijöiden ja yleisön yhteinen hetki. Nyt tämä loppuu ja kiitos tästä.

– Meillä on niin mahtava jengi, jonka kanssa pääsee näyttelemään, ja joka ilta esitys on erilainen. Saadaan impulsseja muilta näyttelijöiltä ja joskus kohtaukset saattavat olla dramaattisempia, jonain toisena iltana hauskempia. Muiden kanssa uskaltaa heittäytyä sen illan meininkiin ja fiilikseen.

Haastattelua tehdessä Otto ja Inke harjoittelevat Jumalat-näytelmää esitysten lisäksi, joten ”vähän väsymys painaa”. Päivällä on Jumalat-näytelmän harjoitukset ja illalla Angels in American esityksiä. Jumalat saa kantaesityksensä Suurella näyttämöllä torstaina. Ensi-illan jälkeen helpottaa, Otto kertoo. – Silloin saattaa olla päiviä, että on monta päivää vapaata.

Kevään Angels in American -esitykset ovat lähes loppuunmyytyjä, mutta niitä jatketaan syksyllä, Inke kertoo.

Lue myös psykologi Soili Poijulan haastattelu Resilienssi auttaa muutosten myllerryksessä.