Eteisvärinä tutuksi 

Eteisvärinässä sydämen eteisten säännöllinen supistelu lakkaa, jolloin eteiset menevät värinätilaan. Seurauksena kammioiden säännöllinen supistelu häiriintyy, muuttuu epäsäännölliseksi. Syke tuntuu epätasaiselta.

Eteisvärinä ilmaantuu usein toisen sydänsairauden kumppaniksi. Tyypillisesti sen saa sydämen vajaatoimintaa tai hiippaläppävikaa sairastava. Toisaalta eteisvärinä voi olla itsenäinen sairaus, jolloin sydämestä ei löydy rakenteellista ongelmaa. Jopa nuori urheilija voi saada eteisvärinän. Myös sydämestä riippumattomat tekijät voivat sen laukaista, esimerkiksi alkoholin käyttö tai kilpirauhasen liikatoiminta.

Eteisvärinän syyt ovat siis moninaisia. Niin ovat myös eteisvärinän oireet. Osa kokee ne häiritsevinä: sydän hakkaa, henkeä ahdistaa, huimaa. Toisille rytmihäiriö ei aiheuta mitään oireita. Sydänliiton selvityksen mukaan naiset kokevat miehiä useammin haitallisia rytmihäiriöoireita.

Eteisvärinää hoidetaan monin tavoin

Eteisvärinä voi tulla kohtauksina. Rytmihäiriö alkaa satunnaisesti, ja päättyy itsestään kestettyään vaihtelevan ajan, usein muutamia tunteja. Aina kohtaus ei ohitu itsestään, vaan tarvitaan toimenpide, rytminsiirto, normaalin rytmin palauttamiseksi.

Eteisvärinä voi olla pysyvä sydämen rytmi, jolloin normaalia sinusrytmiä ei enää yritetä palauttaa. Syketaso säädetään lääkityksellä sopivaksi, siten ettei sydämen rytmi tunnu epämiellyttävältä.

Jos kohtaukset aiheuttavat vaikeita oireita, voidaan joutua kokeilemaan erilaisia rytmihäiriölääkkeitä. Eteisvärinän katetriablaatiossa rytmihäiriön syntypesäkkeet eristetään arpilinjoilla, joiden toivotaan estävän häiriön käynnistyminen. Näitä toimenpiteitä tehdään yliopistosairaaloissa, Suomessa reilu 1000 vuosittain.

Olipa eteisvärinäkohtaus sitten vain joskus tai usein, oireita aiheuttava tai oireeton, rytmihäiriöön liittyy ikävän haittatapahtuman, aivoinfarktin riski. Kun vasemman eteisen säännöllinen supistelu puuttuu, erityisesti sen ulokkeeseen, eteiskorvakkeeseen, voi jäädä veri paikalleen. Kun veren liike pysähtyy, käynnistyy hyytymisprosessi. Syntynyt verihyytymä voi lähteä liikkeelle verivirtaan, ja aivoihin päätyvä tulppa aiheuttaa aivoinfarktin. Siksi useimmat eteisvärinäpotilaat tarvitsevat veren hyytymistä estävän lääkityksen.

Henkilökohtaista tukosvaaraa arvioidaan riskipisteytyksellä. Pelkästään ikääntyminen kohottaa riskiä niin merkittävästi, että lääkitys on tarpeen lähes poikkeuksetta kaikille yli 75-vuotiaille. Lisäksi muut sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti ja sydämen vajaatoiminta, sekä kohonnut verenpaine ja diabetes lisäävät vaaraa. Lääkevaihtoehtoja on viisi: vanha Marevan® ja neljä uudempaa (apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani ja rivaroksabaani). Viimeksi mainittujen lääkepatentit ovat nyt raukeamassa. Markkinoille tulee siis halvempia rinnakkaisvalmisteita, jolloin lääkkeiden hinnat laskevat selvästi.

Tutki sydämesi rytmiä

Vaikka eteisvärinä ei aiheuttaisi mitään sydänoireita, se pystyy aiheuttamaan aivoinfarktin. Siksi eteisvärinästä kannattaa tietää, vaikka sellaista ei vielä olisi todettukaan. Erityisesti henkilöiden, jotka tunnistavat kuuluvansa suuren tukosriskin ryhmään, on hyvä tutkiskella sykettä aika ajoin.

Verenpaineen mittaus on hyvä hetki tarkastella myös syketasoa. Jos syke muuttuu selvästi aiemmasta, kyseessä voi olla rytmihäiriö. Eteisvärinässä syke on usein korkeampi, ja mittari voi antaa ilmoituksen rytmihäiriöstä. Jos epäilet itselläsi eteisvärinää, diagnoosi pitäisi saada varmistettua häiriön aikana otetulla sydänfilmillä eli EKG:llä.

3 faktaa eteisvärinästä

1.  Eteisvärinään liittyy aivoverenkiertohäiriön vaara. Riski vähenee veren hyytymistä estävällä lääkityksellä, jota tulee käyttää säännöllisesti. Lääkkeen unohtaminen altistaa ikävälle aivoinfarktille.
2.  Rytmihäiriön hoito. Oireettomille riittää rytmiä rauhoittava beetasalpaajalääkitys. Oireinen eteisvärinäkohtaus voidaan yrittää kääntää pois rytminsiirrolla, mutta sen hallintaan tarvitaan rytmihäiriölääkkeitä, ja joskus katetriablaatiohoitoa.
3. Altistavien tekijöiden hoito. Hyvä perussairauksien hoito, kuten verenpaineen, uniapnean ja diabeteksen hoito auttaa myös eteisvärinän hallinnassa. Ylipainoisilla laihtuminen vähentää ja lievittää tutkitusti eteisvärinäkohtauksia.

Lue myös: Miten eteisvärinää hoidetaan?