Intohimona ostoskorit ja lautasten sisällöt

Maijaliisa Erkkolan polku Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professoriksi ei ole mikään tyypillinen.  

–  Olen kotoisin maatilalta ja ihailin äitini monitaitoisuutta niin kasvimaalla kuin tilan hoidossa, hän kertoo. Siitä innostuneena halusin itsekin maatilan emännäksi ja lähdin peruskoulun jälkeen opiskelemaan Keski-Suomen kotitalousopettajaopiston emäntälinjalle. Jo tuossa koulussa ja myöhemmin elämässäni olen kohdannut hyviä opettajia ja muita mentoreita, jotka ovat haastaneet minua eteenpäin lukemaan ja kokeilemaan kunnianhimoisemmin rajojani. Päädyinkin jatkamaan opiskelua, sekä kasvatustiedettä että ravitsemustiedettä. Näistä jälkimmäinen imaisi mennessään. Laaja-alainen opiskelu sekä käytännön kokemukset ruoka- ja neuvontapalveluista ovat antaneet hyvää pohjaa nykyiseen työhöni.  

Nykyisessä työssään Maijaliisa Erkkola kiittää hienoa tutkimusryhmäänsä, jossa työskentelevien nuorten tutkijoiden osaaminen on korkealla tasolla.  

–  Monesta asiasta he tietävät paljon enemmän kuin minä, mikä on erinomainen asia. He pitävät minun omat ajatukseni ravistettuna. Tiedemaailmassa mikään ei ole valmista. Ravitsemustiede on tiedepohjaltaan monitieteinen, pitäisi hallita valtava määrä tietoa ja uusia tutkimuksia. 

Lasten ruokailu tutkimusaiheena

Siirrymme keskustelemaan tutkimusryhmän käynnissä olevista tutkimuksista. Maijaliisan silmät syttyvät innostuksesta ja hetkessä olen myös itse jäänyt koukkuun. Kyselen malttamattomana eri tutkimuksien tulosten julkaisuaikoja, koska haluaisin kuulla niistä lisää.  

Tutkimusryhmässä tutkitaan paljon lasten ravitsemusta ja sen yhteyttä myöhempään terveyteen. Koska lapset ruokailevat perheissä, tutkitaan käytännössä perheiden ruokailua.  

–  Me aikuiset emme useinkaan ymmärrä, miten tiedostamattakin vaikutamme lasten ruokaan liittyviin asenteisiin. Lapset ovat todella älykkäitä ja lukevat aikuisten tunnetiloja, Maijaliisa Erkkola sanoo. 

Tutkimuksissa on esimerkkinä kehitetty päiväkotien ruokalistoja terveellisimmiksi. Jatkossa tutkitaan myös sitä, mikä on kouluruokailun merkitys oppimistuloksiin.  

–  Minua kiinnostavat myös väestöryhmittäiset erot ruoan käytössä. Kuten esimerkiksi miten erilainen elämäntilanne, perheen tulotaso tai esimerkiksi maahanmuuttotausta vaikuttaa perheen ja yksilön ravitsemukseen. Tieteen ja taiteen näkökulmia yhdistävässä Aamiainen-tutkimuksessa tutkimme perheiden taloudellisen tilanteen vaikutusta lasten aamiaiseen ja siten ravitsemukseen. Tutkimuksessa kuvataan perheiden aamiaistilanteita ja kuvamateriaalista syntyy myös dokumenttielokuva. 

Olemme myös tutkineet kiovalaisen professorin kanssa sitä, miten sota vaikuttaa Ukrainassa lasten syömiskäyttäytymiseen. Nyt olemme saaneet rahoitusta siihen, että voimme tutkia Suomeen muuttaneiden ukrainalaisäitien ja lasten ravitsemusta, hyvinvointia ja sopeutumista uuteen ruokakulttuuriin.  

Kestävä ruokavalio ja ruokavalintojen motiivit

Helsingin ja Tampereen yliopistojen LoCard-tutkimus hyödyntää S-ryhmän asiakasomistajien todellisia ostotietoja. Kansainvälisesti ainutlaatuisessa tutkimushankkeessa on selvitetty esimerkiksi kestävää ruokavaliota ja ruoanvalinnan motiiveja. Tällä hetkellä on käynnissä uusi tiedonkeruu ja ensi vuonna päästään tästä datasta tutkimaan uusia mielenkiintoisia asioita, kuten esimerkiksi sitä, miten poliittiset päätökset ovat vaikuttaneet vähätuloisten ihmisten ruokakorin sisältöön.   

Ajankohtainen asia eli ravitsemussuositukset ovat myös tärkeä tutkimusaihe. SUST-360-tutkimuksessa selvitetään uusien ravitsemussuositusten vaikutuksia monialaisesti mm. mallintamalla miten suositusten mukainen ruokailu vaikuttaa sairastavuuteen ja terveydenhuollon kustannuksiin.  

Lue myös Tuija Pusan artikkeli Ravitsemussuositukset tukevat terveyttä (sydan.fi)